Läheltä piti! Ikävät tilanteet liikenteessä ja niistä toipuminen

Vika ei kyllä täysin ollut minun, sillä ko. nuori mies loikki tien yli alueella missä sai ajaa 50km/h eikä hän vaivautunut käyttämään 100m päässä olevaa suojatietä.

Pelästyin ja hätäpäissäni painoin torvea ja unohdin jarruttaa. Älytöntä...

Kundi ehti alta onneksi pois, mutta kyllä pulssi hakkasi kovaa sen jälkeen. Sen jälkeen olen AINA muistanut jarruttaa heti kun jotain vastaavaa on tapahtumassa. Joskus turhankin herkästi...

Jotenkin vaan ajatukset oli ihan muualla, enkä tajunnut että punaiset palaa. Äkkijarrutushan siitä tuli, mutta onneksi en törmännyt!



Muita läheltä piti -tilanteita on tullut useita, koska työn puolesta liikun joka päivä paljon autolla. Yleensä ongelmia tulee kaistanvaihdoissa ja liikenneympyrässä. Ei minulle, vaan muille. ;) Viime viikolla meinasi tulla kolari, kun joku vaihtoi minun kaistalle katsomatta peiliin / taakse ollenkaan. Jarrut piti lyödä pohjaan. Kaksikaistaisessa liikenneympyrässä joku onneton törttöili myös niin, että sain painaa jarrut täysillä pohjaan. Joku päivä vielä varmasti kolahtaa!

lasten päälle suojatielle käännyttäessä kun en ole muistanut painaa jarrua. Olivat nopeita pyöräilemään, eivät jääneet alle.

Niistä vain on selvittävä ja ajateltava eteenpäin. Kenellekkään ei käynyt mitään ja se on onni. Näitä läheltä piti tilanteita sattuu varmasti tuhansia ympäri suomea päivässä, joten et ole ainoa:)

Ole onnellinen ettei mitään todellakaan tapahtunut, ja tukka putkella eteenpäin. Olethan taas yhtä kokemusta rikkaampi, ja varmasti osaat jatkossa varautua vastaavaan tilanteeseen paremmin.

pyöräilijän päälle - käännyin suoraan eteen, pyörämiehelle paloivat myös vihreät. Kuulin kolahduksen, kun pyörä kaatui. Kyllä oli ikimuistettavat sekunnit, kun nousin autosta ja kipaisin katsomaan, mitä olin tapahtunut. Pyöräilijä oli ehjä, pyörä myös ja autoonkaan ei tullut lommoa. Aikamoinen tuuri! Syys oli tietysti yksin minun, olinhan väistämisvelvollinen...

kolmion takaa suoraan oikealta tulleen auton eteen. Rysähti, mutta henkilövahingoilta säästyttiin.

Minun takanani ollut autoilija tööttäili hermostuttavasti minulle, kun en mennyt hänen mielestään tarpeeksi reippaasti risteykseen. Pelästyin tööttiä niin pahasti, että annoin vain hätäpäissäni mennä. Minunhan se syy silti oli. Ei tööttäily olisi saanut vaikuttaa...

Siis minkä annoit vain mennä?Missä olit tämän "menemisen" aikana ja mitä tapahtui?En ymmärtänyt...

Aikomuksenani oli kääntyä vasemmalle ja odottelin vuoroani. Liikennettä oli sen verran, etten uskaltanut tunkea ensimmäisen minuutin aikana mihinkään väliin. Taakseni tuli toinen auto, joka sitten soitti torvea kiivaasti.

Pelästyin ja annoin mennä. Siis käännyin vasemmalle enkä pelästyessäni tajunnut ollenkaan, että oikealta tuli auto.



nro 8

että oikeesti joku voi pelästyä sitä tööttäilyä.



No joo, mutta onhan sitä tapana vähän töötätä, sillä yleensä tuo menemättömyys johtuu jostain sellaisesta, että ollaan puhelimessa, ajatuksissa, säädetään radiota tms. Eli ei vaan muisteta, että ainiin, tästähän piti lähteä liikkeelle. Siksi siinä yleensä töötätää, sillä valtaosassa noita tilanteita se kuljettaja todellakin herää siitä "unestaan".

Ymmärrän, että liikennevaloissa töötätään jos vihreisiin ei reagoida. Mutta tuollaisessa kolmion takana olevassa paikassa se on typerää.

alkoi ennen kaasujalka painamaan herkästi. Kerran eräässä pimeässä mutkassa olikin lapsi, joka (luojan kiitos!) oli ihan tien reunassa. Vähänkin keskemmällä, niin olisin ajanut yli tai jos olisin huomannut väistää, vastapuolen metsässä. Tilannenopeus on pysynyt sen jälkeen hallinnassa.

tiedoksi, että joka kerta kun tulen (minulle) hankalaan risteykseen, niin melkein pelottaa että joku tulee taakse hiostamaan. Huomio keskittyy vielä vähemmän siihen, mihin väliin ehdin, kun pitää taustapeiliin vilkuilla, kun jollain menee hermot.

Ja yllättävän paljon niitä hermojen menettäjiä sitten on.

En ole mikään arkajalka enkä odota, että viiteen minuuttiin ei mene autoja mistään ennen kuin uskallan siirtyä mukaan, mutta omaa - saati lapsen - henkeä en pane alttiiksi.

Mullekin on töötätty vastaavassa tilanteessa. Takanani oli keski-ikäinen mies (kuinka yllättävää!). Lopulta meni hermot siihen tööttäilyyn. Sammutin auton ja kävelin sen takanaolijan luo. Sanoin, että jos herralla on niin kova kiire, niin on hyvä ja menee ohi - minä voin soittaa torvisoittoa samalla hänelle.

Meni noloksi ja pyysi anteeksi.

Ja yllättävän paljon niitä hermojen menettäjiä sitten on.

En ole mikään arkajalka enkä odota, että viiteen minuuttiin ei mene autoja mistään ennen kuin uskallan siirtyä mukaan, mutta omaa - saati lapsen - henkeä en pane alttiiksi.

Mullekin on töötätty vastaavassa tilanteessa. Takanani oli keski-ikäinen mies (kuinka yllättävää!). Lopulta meni hermot siihen tööttäilyyn. Sammutin auton ja kävelin sen takanaolijan luo. Sanoin, että jos herralla on niin kova kiire, niin on hyvä ja menee ohi - minä voin soittaa torvisoittoa samalla hänelle.

Meni noloksi ja pyysi anteeksi.

Kun saisi taottua näiden tööttäilijöiden päähän, että he luultavasti hidastavat entisestään liikenettä häiriköinnillään. Ja aiheuttavat vaaratilanteita. Kuten joku aikaisemmin totesi, jos palaa vihreä eikä älyä lähteä, niin on hyvä kun joku ilmoittaa. Ja hätätilanteissa tietysti.

Läheltä piti-tilanteet on ihan kamalan ikäviä.

Itse sain kortin joitain viikkoja sitten. Olen muutenkin kamala jännittäjä ja jämähdän ajattelemaan ikäviä asioita ja tilanteita vielä pitkään tapahtuman jälkeenkin. Liikenteessä olen ihan ok, ja olenkin ajellut pääosin vaan ilta-aikaan, kun on rauhallisempaa.

Meidän parkkipaikka on tuollainen mäen päällä oleva parkkis, josta yhdellä reunalla on siis pieni n. 1,5m "pudotus" alas ja autoja siinä parkkeerattu ennen tätä reunaa. Tänään sitten olin n. 1,5h sitten lähdössä liikenteeseen, ja laitoin normaalisti auton käyntiin, jarrua ja kytkintä painaen samaan aikaan. Autossa pitää laittaa pakki päälle, kun pysäköi, joten pakki oli päällä (mun täytyi siis peruuttaa omasta ruudustani pois). Vaan auto lähtikin ihan sairaan kovaa taaksepäin. Itse menin ihan paniikkiin ja painoin ihan täysillä sitä namikkaa pohjaan, kunnes tajusin, että mulla onkin vasen jalka "tyhjän" päällä sivussa ja oikea jalka painaa kytkintä. Tajusin siinä sitten nopsaan iskeä jarrun pohjaan, ennenkuin oisin törmännyt siinä takana olevaan autoon ja vältyin myös auton kanssa putoamasta siitä reunan yli alas. Hitto että säikähdin! Kyllä mulla vieläkin sydän hakkaa ja jäi niin hemmetin paha mieli. Kyllä loppureissu onnistui sitten ilman minkäänlaisia konflikti-tilanteita, mutta kyllä toi tapahtuma vaivaa yhä.

Enhän mä siinä kenenkään autoon osunut enkä ajanut reunan yli enkä kenenkään ihmisenkään päälle, omaan autoon ei tullut jälkiä eikä kukaan loukkaantunut, mutta kyllä oli niin lähellä, että oisin turmellut oman + jonkun toisen auton + satuttanut mahdollisesti itseni sekä kyydissä olleen pikkusiskon. Että jäi vaivaamaan!

up

Itselle sattui eilen illalla sellanen tilanne, ettei uni oikein maistunut sen jälkeen... Ajoin 80 km/h (rajoituksen mukaan!) metsäisellä tiellä ihan rauhassa ja juttelin toisen henkilön kanssa joka istui pelkääjän paikalla. No, tällä kertaa pelkääjän paikka oli nimensä veroinen, sillä yhtäkkiä huomioni jotenkin herpaantui, en huomannut edessä olevaa kurvia ja ajoin ulos tieltä. Reagoin jotenkin vaistomaisesti ja pääsin jollain ihmeen kaupalla sieltä ojasta pois. Paniikissa painoin vielä jarrun sijasta kaasua, joten ajoin puoliksi myös vastakkaiseen ojaan... Sain kuitenkin ohjattua tien suuntaan, ja pysäytin sitten auton johonkin sivutien varteen. Paniikki tuli vasta siinä vaiheessa. Menin ihan shokkiin ja itkukin siinä pääsi, koska olin itse aiheuttanut noin kauhean vaaratilanteen. Myös häpeä oli/on sanoinkuvaamaton, koska en tunne kovin hyvin tätä autossa ollutta toista henkilöä... Hän oli rauhallinen enkä ymmärrä miten se on mahdollista. Olin ihan varma että auto on ihan paskana, mutta siinä ei ollut naarmun naarmua. Ihan kauhea olo tuli, en varmaan unohda tuota koskaan :( Ja mitä jos tuo olisi tapahtunut vaikka jossain sillalla veden äärellä...?😭 Oli kyllä elämäni vaarallisin ja samalla noloin tilanne. Aika näyttää haluaako se mun vieressä istunut henkilö nähdä mua enää koskaan :(

Vierailija kirjoitti:

Itselle sattui eilen illalla sellanen tilanne, ettei uni oikein maistunut sen jälkeen... Ajoin 80 km/h (rajoituksen mukaan!) metsäisellä tiellä ihan rauhassa ja juttelin toisen henkilön kanssa joka istui pelkääjän paikalla. No, tällä kertaa pelkääjän paikka oli nimensä veroinen, sillä yhtäkkiä huomioni jotenkin herpaantui, en huomannut edessä olevaa kurvia ja ajoin ulos tieltä. Reagoin jotenkin vaistomaisesti ja pääsin jollain ihmeen kaupalla sieltä ojasta pois. Paniikissa painoin vielä jarrun sijasta kaasua, joten ajoin puoliksi myös vastakkaiseen ojaan... Sain kuitenkin ohjattua tien suuntaan, ja pysäytin sitten auton johonkin sivutien varteen. Paniikki tuli vasta siinä vaiheessa. Menin ihan shokkiin ja itkukin siinä pääsi, koska olin itse aiheuttanut noin kauhean vaaratilanteen. Myös häpeä oli/on sanoinkuvaamaton, koska en tunne kovin hyvin tätä autossa ollutta toista henkilöä... Hän oli rauhallinen enkä ymmärrä miten se on mahdollista. Olin ihan varma että auto on ihan paskana, mutta siinä ei ollut naarmun naarmua. Ihan kauhea olo tuli, en varmaan unohda tuota koskaan :( Ja mitä jos tuo olisi tapahtunut vaikka jossain sillalla veden äärellä...?😭 Oli kyllä elämäni vaarallisin ja samalla noloin tilanne. Aika näyttää haluaako se mun vieressä istunut henkilö nähdä mua enää koskaan :(

Onneksi et painanut sitä jarrua. Olisit voinut käydä huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle sattui eilen illalla sellanen tilanne, ettei uni oikein maistunut sen jälkeen... Ajoin 80 km/h (rajoituksen mukaan!) metsäisellä tiellä ihan rauhassa ja juttelin toisen henkilön kanssa joka istui pelkääjän paikalla. No, tällä kertaa pelkääjän paikka oli nimensä veroinen, sillä yhtäkkiä huomioni jotenkin herpaantui, en huomannut edessä olevaa kurvia ja ajoin ulos tieltä. Reagoin jotenkin vaistomaisesti ja pääsin jollain ihmeen kaupalla sieltä ojasta pois. Paniikissa painoin vielä jarrun sijasta kaasua, joten ajoin puoliksi myös vastakkaiseen ojaan... Sain kuitenkin ohjattua tien suuntaan, ja pysäytin sitten auton johonkin sivutien varteen. Paniikki tuli vasta siinä vaiheessa. Menin ihan shokkiin ja itkukin siinä pääsi, koska olin itse aiheuttanut noin kauhean vaaratilanteen. Myös häpeä oli/on sanoinkuvaamaton, koska en tunne kovin hyvin tätä autossa ollutta toista henkilöä... Hän oli rauhallinen enkä ymmärrä miten se on mahdollista. Olin ihan varma että auto on ihan paskana, mutta siinä ei ollut naarmun naarmua. Ihan kauhea olo tuli, en varmaan unohda tuota koskaan :( Ja mitä jos tuo olisi tapahtunut vaikka jossain sillalla veden äärellä...?😭 Oli kyllä elämäni vaarallisin ja samalla noloin tilanne. Aika näyttää haluaako se mun vieressä istunut henkilö nähdä mua enää koskaan :(

Onneksi et painanut sitä jarrua. Olisit voinut käydä huonosti.

Vauhti korjaa virheet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle sattui eilen illalla sellanen tilanne, ettei uni oikein maistunut sen jälkeen... Ajoin 80 km/h (rajoituksen mukaan!) metsäisellä tiellä ihan rauhassa ja juttelin toisen henkilön kanssa joka istui pelkääjän paikalla. No, tällä kertaa pelkääjän paikka oli nimensä veroinen, sillä yhtäkkiä huomioni jotenkin herpaantui, en huomannut edessä olevaa kurvia ja ajoin ulos tieltä. Reagoin jotenkin vaistomaisesti ja pääsin jollain ihmeen kaupalla sieltä ojasta pois. Paniikissa painoin vielä jarrun sijasta kaasua, joten ajoin puoliksi myös vastakkaiseen ojaan... Sain kuitenkin ohjattua tien suuntaan, ja pysäytin sitten auton johonkin sivutien varteen. Paniikki tuli vasta siinä vaiheessa. Menin ihan shokkiin ja itkukin siinä pääsi, koska olin itse aiheuttanut noin kauhean vaaratilanteen. Myös häpeä oli/on sanoinkuvaamaton, koska en tunne kovin hyvin tätä autossa ollutta toista henkilöä... Hän oli rauhallinen enkä ymmärrä miten se on mahdollista. Olin ihan varma että auto on ihan paskana, mutta siinä ei ollut naarmun naarmua. Ihan kauhea olo tuli, en varmaan unohda tuota koskaan :( Ja mitä jos tuo olisi tapahtunut vaikka jossain sillalla veden äärellä...?😭 Oli kyllä elämäni vaarallisin ja samalla noloin tilanne. Aika näyttää haluaako se mun vieressä istunut henkilö nähdä mua enää koskaan :(

Onneksi et painanut sitä jarrua. Olisit voinut käydä huonosti.

Yllättävissä tilanteisessa alitajunta yleensä toimii oikein. Jarrun painaminen olisi saattanut töksäyttää auton sinne ojaan, mutta nyt saatiin kaasulla tilanne korjattua.