Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lomautus, uusi suunta elämälle, uusi duuni jne
17.01.2023 |
Sain joulun alla yllättäen (vakkarityöstä) käteen lomautuslapun joka astui voimaan heti vuoden vaihtuessa. Viikko ennen lomautuslapun saamista, mulla oli kehityskeskustelu jossa mulla luvattiin useampi satanen palkankorotusta keväällä; hieman siis tuo lapun saaminen tosiaan yllätti. Lomautus on jatkuva, olen siis lomautettu toistaiseksi, ja aloitinkin heti vuodenvaihteessa työnhaun. No, sinällään olen ihan helpottunut tästä paussista, viime vuosi oli mulle todella raskas. Isäni kuoli, parisuhde päättyi, sitten kuoli setäni. Ja töissäkin olin henkisesti väsähtänyt; olin jo mentaalisesti päättänyt että tän vuoden alussa alan etsiä uutta duunia sillä jollakin tavalla voin töissä huonosti. Huono johto, esimiehen päivittäiset treffikumppanien analysoinnit, mikromanageeraus jne... Monta asiaa kulminoitui yhdeksi isoksi paketiksi. Oon yksinhuoltaja ja töissä tein kolmen ihmisen duunit, väistämättäkin siihen väsyi. Sain syyskuussa sitten diagnoosin masiksesta, ahdistuksesta ja burnoutista, mutta sain aika hyvin alakulon selätettyä pari viikkoa lepäilemällä. Suurin suru mulla oli nämä läheisten menetykset.
Tässä sitä ollaan. ja nyt olen sit tosiaan aktivoitunut hakemaan uusia hommia, ja odottelen liiton päivärahapäätöstä . Otin henkisesti tän lomautuksen idiksellä "loma kaikesta pakollisesta", eli liikun, harrastan, koluan museoita, ja teen kaikkea sitä, mitä en töissä ollessani arkisin ole kerinnyt.
Tällä viikolla mulla on eka työhaastattelu johon pitäisi ennakkotehtääväkin tehdä. Homma kiinnostaa mua tosi paljon, sillä se olisi hieman erilaista kun mitä olen vuosia tehnyt, ja tiedän että olisin siinä hyvä. Silti en saa ryhdyttyä tuohon tehtävän tekemiseen, keksin koko ajan muuta hommaa ja puuhasteltavaa.
Mua hävettää, kun olen huomannut tuntevani, etten haluaisi mennä töihin, vaan haluaisin vaan lomailla. Se, ettei työnteko oikeastaan kiinnosta mua yhtään, nolottaa. Olen loppu työkulttuuriin missä imetään mehut, kiitosta ei tule, eikä palkka nouse. Teen markkinoinnissa hommia, ja siihen sisältyy niin paljon asioita jotka ei mua nykyään enää kiinnosta. Mua on alkanut tavallaan oksettaa koko ala. Sen ulkokultaisuus, jopa suoranainen valehtelu, ihmeellinen toimenpiteiden analysointi joka on musta aivan turhanpäiväistä. Ajetaan rapsaa siitä mihin kellonaikaan joku kohderyhmä on jostain somepäivityksestä tykännyt ja filosoidaan että miksi. Hoh hoijaa.
En tiedä miten selätän tän fiiliksen. Toki, olen ollut vasta pari viikkoa lomautuksella, josta viikon (välipäivät) lomailin joululomaa lasten kanssa (=olin flunssassa). Eli tämä kuluva viikko on konkreettisesti eka viikko kun olen "lomautusmoodissa". Olen 42-vuotias nainen, ja huomaan miettiväni uutta suuntaa, perustavalaatuista. Mutta en pysty tekemään isoja liikkeitä, sillä mulla ei ole säästöjä eikä omaisuutta, kotona kaksi elätettävää jne. Eli taloudellinen tilanne pakottaa mut hommiin - ennemmin tai myöhemmin. Olen toki liiton jäsen, enkä ole koskaan elämässäni ollut työtön tai lomautettu, tämä on eka kerta, mikä on tietty tosi hienoa, olenhan ollut työelämässä jo parikytä vuotta. Mut olen vaan jotenkin niin loppu tähän koko työkuvioon. Samalla pelkään, että mitä jos en saakaan uutta työtä ja joudun joko a) palaamaan tuonne mistä mut lomautettiin (jos siellä tilanne paranee), tai b) joudun pitkäaikaistyöttömäksi
En oikein tiedä mikä tän mun postaukseni idea oli. Kai jotain vertaistukea tähän loputtomaan tarpomiseen, omanarvon tunteen etsimiseen, ja sen oman suunnan. Vahvistusta, että kyllä tässä pärjätään.
Ei tässä muuta. Jos sulla on ideoita miten omassa päänupissa saisi jotenkin kirkastettua sitä "oman sisimmän" ja sen oman suunnan löytämistä, otan vinkkejä vastaan mielelläni.
Kommentit (3)
Omaan työhön voi kyllä leipääntyä, mutta nuo turhaksi kutsumasi raportoinnit on tärkeitä siihen että nähdään onko markkinoinnilla vaikuttavuutta ja sitten voidaan tehdä sitä mikä toimii ja vähentää turhaa työtä. Markkinointi on yrityksille elintärkeää koska ilman markkinointia ei tule asiakkaita ja ilman asiakkaita ihmisiltä lähtee työpaikat. Jos olet hyvä työssäsi, niin kannattaa miettiä oikeasti sitä oman työn merkityksellisyyttä, että montaako yritystä olet viime vuonnakin auttanut menestymään ja tekemään sitä mitä he tekevät parhaiten ja sinä hoidat markkinoinnin jonka osaat parinkymmenen vuoden työkokemuksella.
En halua vähätellä sinun kokemustasi, voi olla että olen väärässä ja itse tiedät paremmin. Halusin vain tuoda esille sitä, että saattaa olla että oikeasti teet tosi tärkeää ja vaikuttavaa työtä, mutta se ei ole näkynyt ja tuntunut sinulle siltä.
Toisaalta, järjestökentässä tulee myös usein viestintään/markkinointiin liittyviä paikkoja. Auttaisiko sinua jos etsisit sellaista työtä jonka koet olevasi merkityksellinen ja sydäntäsi lähellä? Tai voisitko muulla tavoin hyödyntää sitä osaamista jota sinulla on? Lisäksi työnhakualueeksi rohkeasti ihan koko Suomi, hyödynnä mahdollisuus tehdä työtä etänä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota 20 minuuttia jonka teet sitä ennakkotehtävää kurinalaisesti. Ja tee se tänään sellaisena aikana jonka nyt heti päätät. Ei mitään vitkuttelua tai tekosyitä, vaan hoidat hommaa tuon ajan. Voit sen 20 minuuttia vaikka lukea tehtävänantoa ja tehdä väliotsikot, sekä perehtyä aihepiiriin jos et osaa ulkoa.
Tuo vitkuttelu on ymmärrettävää, mutta kokemuksesta tiedän, että se alkaa kohta leviämään muillekin elämänalueille hallitsemattomasti jos et tee korjausliikettä. Ensin se alkaa siitä että joku homma on vastenmielinen, ja kohta siitä tulee tapa joka sabotoi hyvätkin jutut.
Jos ongelma on se ettet halua työtä, voit varmaan kieltäytyä työtarjouksesta jos tuo johtaa siihen, mutta älä petaa epäonnistumista vitkuttelemalla.
Lisäksi vaikeassa elämäntilanteessa tekeminen, paskankin homman tekeminen, voimauttaa ja antaa virtaa tehdä nekin hommat jotka vie sinua sitä kohti mitä oikeasti haluat.
Alue: Aihe vapaa
Etkö näe, että sulle on nyt tarjottu mahdollisuus jnkl elämänmuutokseen. Jätä se surkea duunisi ja tee se ennakkotehtävä. Ymmärrän, ettei työnteko erityisesti kiinnosta. Työelämä on usein täyttä paskaa nykyään. Itsekin ymmälläni, mitä elämälläni / elämälleni tekisin.