Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomia ystäviä pitää käsitellä silkkihansikkain! :(
03.08.2010 |
Olen huomannut, että muutamat lapsettomana pysyneet ystäväni käsittävät lapsiperheen asioita todella kieroutuneesti. Olen kuvitellut, että voisin puhua näille hyville ystävilleni myös lapsijutuista ihan niin avoimesti kuin me puhumme kaikesta muustakin. Viime aikoina olen kuitenkin tajunnut, että he ovatkin saaneet tosi ikävän kuvan meidän arjesta. Ajattelevat, että lapset on kamalia adhd-tapauksia ja minä suunnilleen itsemurhan partaalla univajeen takia. Ja ihan normaalia pikkulapsiperheen arkea tässä eletään, enkä varmasti ole vihjannut mitään muuta! Tottakai olen kertonut, miten väsyttää ja välillä lasten luota on kiva päästä pois ihan aikuisseuraan, mutta ei mitään sen pahempaa. Aika ärsyttävää, jos pitää alkaa pehmentämään sanomisiaan, kun mun ihan tavallinen elämäni pelottaa ystäviä. :(
Kommentit (15)
...lapsiperheen elosta. Väsymys, kireä pinna, perheen ulkopuolisen seuran kaipuu jne. tulkitaan helposti huonoksi vanhemmuudeksi. Älä suotta niistä välitä, he ehkä oppivat tietämään mistä puhut sitten kun heillä on omaa perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...lapsiperheen elosta. Väsymys, kireä pinna, perheen ulkopuolisen seuran kaipuu jne. tulkitaan helposti huonoksi vanhemmuudeksi. Älä suotta niistä välitä, he ehkä oppivat tietämään mistä puhut sitten kun heillä on omaa perhettä.
Mutta nämä ovat siis mun vanhoja, parhaita ystäviäni, joille olen tottunut kertomaan kaiken ja turhaan sievistelemättä. Harmittaa, että näin isossa asiassa eivät pysty mua ymmärtämään. :/
Ap
...lapsiperheen elosta. Väsymys, kireä pinna, perheen ulkopuolisen seuran kaipuu jne. tulkitaan helposti huonoksi vanhemmuudeksi. Älä suotta niistä välitä, he ehkä oppivat tietämään mistä puhut sitten kun heillä on omaa perhettä.
Mutta nämä ovat siis mun vanhoja, parhaita ystäviäni, joille olen tottunut kertomaan kaiken ja turhaan sievistelemättä. Harmittaa, että näin isossa asiassa eivät pysty mua ymmärtämään. :/ Ap
Purnaat niille, jotka ymmärtävät, ja näille ihan muuta :)
Minua ei rehellisesti sanottuna silloin kiinnostanut se, kuinka kaverini Nico-poika oli saanut hampaita tai Janica oli ollut nuhassa. Tai se miten Liberot ovat hyviä, mutta Pampersit eivät (Nicon pylly meni aivan ruvelle).
Väsymystäkään en ymmärtänyt, ennen kuin itselläni oli pieni koliikki vauva.
Jokainen lapseton varmasti ymmärtää lapsiperheen arjen valoisat ja varjoisat puolet vasta, kun itse joutuu kyseiseen tilanteeseen:)
Itsellä sama kokemus. Ja vaikea heidän kanssaan on enää esimerkikis kaupungilla käydä jos lapset pitää ottaa mukaan, kun eivät kerrassaan pysty ymmärtämään mitä rajoitteita lapset tuo mukanaan.
Mutta rasittavaa on myös kun lapseton ystäväni on aina tietävinään kaikesta kaiken. Kun kerron jostain valvotusta yöstä tai jostain oman ajan kaipuusta, niin hän snaoo "niinpä, se on just tota! just tolta se tuntuu" siis niinkuin hänellä olisi jo paljonkin kokemusta lapsista. Ei siskon lasten hoitaminen kuitenkaan anna kokemusta muuta kuin joistain yksittäisistä hoitotoimista, ei siitä vastuusta tai oikeasta äitiydestä..
Mutta hölmö siitä on valittaa, ystävät on tärkeitä toisissa asioissa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaihtuvista poikaystävistä, jatkuvista ravintolareissuista, pahoista krapuloista?
niin ymmärtää jos ei ole omaa kokemusta... Toki heille voi kertoa asioitaan, mutta ei sun kannata siitä pettyä jos ei heitä kiinnosta, koska elämänvaiheenne on erilaiset.
Kyllähän lapsiperhe-elämä on väsyttävää mutta ei mulla ainakaan ollut mitään käsitystä ennen omia lapsia ja ihmettelin toki lapsettomana jo lapsellisia ystäviäni miten he niin muka väsyvät... ;)
Sun pitää vaan kertoa näistä asioista sellaisille jotka voi samaistua tilanteeseen.. ja muiden kavereiden kanssa puhutte muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miksi lapsesta kaivetaan esille kaikki huonot puolet, ihan niin kuin lapsen saanut olisi marttyyri, jota pitää ihailla ja paapoa. Ei minua kiinnosta jonkun uhmaikä ja se, että vanhemmat ei edes yritä kasvattaa lapsiaan vaan ainoastaan valittaa.
ja 10 v olin lapsettomuushoidoissa, joista en kertonut kenellekkään PAITSI miehelleni...
t. äiti x 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei rehellisesti sanottuna silloin kiinnostanut se, kuinka kaverini Nico-poika oli saanut hampaita tai Janica oli ollut nuhassa. Tai se miten Liberot ovat hyviä, mutta Pampersit eivät (Nicon pylly meni aivan ruvelle).
rasittanut ystäviäni kakan laadulla, vaippaihottumilla tai pikkunuhilla! :)
Ap
En ole ap, mutta olisin miltei voinut kirjoittaa saman viestin. Ei ne kavereiden jututu sitä miksikään ole muuttunut se jälkeen kun sain lapse. Miksi olisivatkaan. Mistä meidän nty pitäis puhua, et kummallekaan ei tule pahamieli. Kirjallisuudesta ja kunnallispolitiikasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaihtuvista poikaystävistä, jatkuvista ravintolareissuista, pahoista krapuloista?
Mä en tiedä, millainen käsitys esim. tällä vastaajalla on ystävyydestä, mutta mun mielestä ystävyys ei riipu elämänvaiheesta. Jos ystävällä on päällä villi sinkkukausi, tottakai mä kuuntelen hänen juttujaan! :O
Ap
vaihtuvista poikaystävistä, jatkuvista ravintolareissuista, pahoista krapuloista?
Mä en tiedä, millainen käsitys esim. tällä vastaajalla on ystävyydestä, mutta mun mielestä ystävyys ei riipu elämänvaiheesta. Jos ystävällä on päällä villi sinkkukausi, tottakai mä kuuntelen hänen juttujaan! :O
Ap
Kannattaa huomioida että osa lapsettomista on naimisissa tai vakituisessa parisuhteessa olevia aikuisia ihmisiä, jotka käyvät töissä viitenä päivänä viikossa ja viikonloppuisin harrastavat ja viettävät aikaa perheen, sukulaisten ja ystäviensä kanssa. Eli kaikki eivät todellakaan vietä villiä sinkkuelämää vaan ovat kasvaneet vastuullisiksi aikuisiksi ilman lapsiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos olisit tahattomasta lapsettomuudestasi avoimesti kertonut, niin tuskinpa sitä olisi sinulle ihmetelty ja olisit välttänyt monet pahat mielet...
Turhaan suret tuota. Kerrot näitä väsymisjuttujas sitten muille ystävillesi.
Lopulta, aika harvaa lapsetonta paljoakaan lapsijutut kiinnostaa.