Miten kaupunkisuunnittelijat ei ole tajunneet, että on tyhmää rakentaa kesrrostaloja vierekkäin?
Ajatelkaa nyt, jos kerrostalo kaatuu, niin se tuhoaa viereisenkin talon.
Talojen välissä pitäis olla niiden korkeutta vastaava väli.
Kommentit (16)
Kaatuilevat talot tuhoavat Helsingissä satoja taloja vuodessa.
Ja kun yksi talo kaatuu koko kaupunki on dominona alhaalla
Ne onkin ovelasti keksineet sellaisen tempun, että rakentavat taloja, jotka eivät kaatuile.
ap kerro meillekkin miten talo kaatuu ja montako on kaatunut
Vierailija kirjoitti:
Ja kun yksi talo kaatuu koko kaupunki on dominona alhaalla
Joka vuosi ilmeisesti ainakin 300 Eurooppalaista kaupunkia menee kasaan dominona. Media ei vaan puhu tästä. Kaatuilevat talot on Soroksen ja WEFin jouni jolla saadaan mikroprosessoreita jotenkin ihmisiin tai jotain.
Ne talot tuetaan naapuritaloihin, niin pakka pysyy kasassa. Vähän niinkuin josain Sienassa.
Helsingissä ei ole vuoden 2023 loppuun mennessä pystyssä ainoakaan kerrostaloa. Kaikki ovat kaatuneet
Sekoitat nyt korttitalot ja oikeat talot.
Vierekkäiset talot pitävät toisiaan pystyssä kuin metsän puut, suojaavat toisiaan kovalta tuulelta. Joskus, kun joku ryhmän taloista jostain syystä puretaan, käy noita ap:n kuvaamia katastrofeja, kun syysmyrskyllä tuuli pääsee raivoamaan alueen halki uudenlaisilla voimasuhteilla. Silloin taloa lakoaa kuin heinää. Yleisesti ottaen yksinäiset korkeat pellolla tai meren rannalla sijaitsevat talot ovat alttiimpia kaatumaan.
On todella tyhmää on. Onneksi meillä on AP:n kaltaisia Einsteineja, jotka osaavat ratkaista nämä asiat.
Olenkin aina miettinyt miksi oopperatalo on niin ruma, mutta sehän onkin kaatunut pilvenpiirtäjä.
Kyllä ne suunnittelijat ovat tajunneet.
Se lähtökohta on vain grynderin maksimaalinen voitto eikä asumisviihtyvyys.
Vierailija kirjoitti:
Tonttien hinta ratkaisee.
Enää ei tehdä edes tarpeeksi parkkipaikkoja, saati piha-aluetta.Raha voitti järjen.
Ootko koskaan käynyt missään suomen ulkopuolella? Ei niitä parkkikenttiä ja isoja pihoja kaupungeissa rakenneta muuallakaan, eikä ole ollut autoja, joille rakentaa, silloin kun esim. Euroopan isoja kaupunkeja on rakennettu. Kaupungeissa on aukioita ja puistoalueita, joissa voi nauttia ulkoilmasta väljemmin, mutta varsinkin vanhemmilla keskusta-alueilla ne talot on kyllä hyvin tiukasti lähekkäin.
Ihmistä ei ole luotu asumaan kerrostaloissa. Ne on kuin mehiläiskennoja.
Liian lähekkäisissä taloissa näkymä naapurin ikkunoihin on liian selvä ja luontomaisemia ei näy ikkunoista sisään. Ihminen on osa luontoa ja tarvitsee sitä voidakseen hyvin.
Kadulla kulkiessa kuuluisi nähdä taivasta, eikä korkeita seiniä ympärillä.
Sen lisäksi korkeissa kerrostaloissa on ilmiselvä turvallisuusriski tulipalon syttyessä.
Vuokralla asujat on useimmiten pakotettuja asumaan kerrostalolähiöissä, mikä on surullista. Rivitaloasunnot ovat vuokraltaan kalliimpia ja niitä on vähemmän tarjolla.
Tonttien hinta ratkaisee.
Enää ei tehdä edes tarpeeksi parkkipaikkoja, saati piha-aluetta.
Raha voitti järjen.