Löytyykö muita, jotka ikääntyessään ovat alkaneet inhota vieraita ihmisiä
Vai onko tää vain mun ongelma? Ärsyttää asua kaupungissa ihmisten keskellä. Niin paljon uuvatteja ympärillä. Voi kun vois muuttaa jonnekin korpeen, eikä tarvitsisi nähdä ketään. N58
Kommentit (36)
En varsinaisesti inhoa ympärillä olevia ihmisiä, mutta useimpien kanssa ei vain jaksa olla missään tekemisissä.
Kyllä. Mutta enpä muista että ennen olisi ollut tällaista käytöstäkään. Ihmiset kävelevät päin, eivät väistä. Jäädään tukkimaan kulkuväylät kaupassa ja kadulla. Kävellään tasan keskellä. Vahinkovankkurilauma valtaa koko kadun kerralla ja koirat sekä lapset tolskaa siinä ympärillä ilman päätä ja häntää. Kaupoissa sama meno mutta ostorkärryjen kanssa, lapset lääppii paskaisilla käsillään kaikkea ja pyörii ja juoksee hippasilla pitkin hyllyvälejä. Sitten kun itse yrität ottaa vaikka maitopurkkia kaupan kaapista, mihin menee tasan 10 sekuntia, jonkun on pakko ängetä siihen samaan väliin. Etuillaan, kiilaillaan, tungeksitaan. Ei välitetä yhtään muista ihmisistä eikä viitsitä yhtään katsoa, että viekö se oma perse kaiken tilan niin, ettei kukaan pääse ohi.
Kertakaikkiaan alkaa ärsyttää. Pariinkin otteeseen olisi tehnyt mieli huuta täysillä jollekin tulpalle, että NYT LIIKETTÄ PRKL!
Inhoaminen on turhan voimakas ilmaus.
Mutta enää en erityisesti halua enkä välitä tutustua ihmisiin. Nuorena oli suorastaan tarve tehdä tuttavuutta ihmisten kanssa. Nykyään pidän mieluummin vähän etäisyyttä ja ystävälliset mutta kovin neutraalit suhteet useimpiin ihmisiin. En lähde kovin helposti juttelemaan sellaisista asioista, joista syntyisi helposti erimielisyyttä kuten uskonnosta tai politiikasta.
En inhoa ihmisiä, mutta olen aina viihtynyt itsekseni, tämä piirre on vain korostunut iän myötä. Puoliso on, mutta olemme molemmat tälläisiä omissa oloissaan viihtyviä.
Jos saisin valita, niin asuisin jossain korvessa ja lähimmät naapurit mielellään jossain muutaman kilometrin päässä. Muutaman vuoden kuluttua tästä haaveesta voi tulla totta.
Koira tai jokin muu lemmikki kelpaa esiteltäväksi mutta kun tyrkytetään ensimmäiseksi lapsia tai lapsenlapsia ihailtavaksi niin onhan se töppöä.
Kyllä, ja tuttuja myös. En ylipäätään jaksa ihmisiä.
En inhoa, mutta en halua olla niiden kanssa missään tekemisissäkään. Ja kaipaan nykyään luontoa enemmän, nuorenakin olin omissa oloissa viihtyvä, mutta kaupunki oli ok koska saa täälläkin rauhassa olla kunhan ei itse ota keneenkään kontaktia. Mutta nyt tosiaan olisi kaipuu pois vilinän ja metelin keskeltä, rauhaan ja hiljaisuuteen.
Minäminäminä-asenteen lisääntyminen, "minulla on oikeus muut on väärässä". Esim. spandexohjukset. Kun on oikeus, niin voi ajaa vaikka auton alle niillä oikeuksilla tai päin kävelijää, koska muut ovat väärässä. Punaisia päin ajaminen, koska oma kiire on kiireellisempi kuin muiden henki.
Kaikki ideologiaöykkärit, joiden mielestä se oma aate nostaa johonkin jeesuksen rooliin paheksumaan ja ripittämään muita sekä antaa oikeutuksen kaikkeen ja mielellään niin, että muut joutuvat palvelemaan ja maksamaan. Jne.
Veikkaan, että sinä et ole ollut tähän päivään mennessäkään mikään suuri ihmisten ystävä ja sosiaalinen tapaus. En tiedä taustojasi, mutta elämäsi kuulostaa kuitenkin olevan erittäin vastenmielistä ja masentavaa.
Ehkä on siis parasta, että pysyt muista syrjemmällä ja nautiskelet vain omasta ihanasta seurastasi. Sinuna en katsoisi edes telkkaria, kuuntelisi muiden ääniä radiosta tai ottaisi mitään kontaktia keneenkään. Lopettaisin heti tämän palstan lukemisen ja tänne kirjoittelun, sillä se ei ainakaan sinua tervehdytä. Kykenetkö siihen?
En inhoa, vaan pidän muista ihmisistä ja lähelläni onkin todella paljon ihania upeita ihmisiä. Näin on ollut aina ja uskon, että samoin on tulevaisuudessakin.
Tutustun työni kautta esimerkiksi vanhuksiin ja heidän kanssaan on aina todella mielenkiintoista jutella ihan kaikesta. Perheeni on minulle hyvin tärkeä, mieheni, lapseni, siskoni, vanhempani ja appivanhemmat ovat elämäni tärkeimmät ihmiset ja heidän lisäkseen on kymmeniä muita läheisiä ihmisiä. En voisi edes kuvitella elämää ilman muita.
N49
Vierailija kirjoitti:
Minäminäminä-asenteen lisääntyminen, "minulla on oikeus muut on väärässä". Esim. spandexohjukset. Kun on oikeus, niin voi ajaa vaikka auton alle niillä oikeuksilla tai päin kävelijää, koska muut ovat väärässä. Punaisia päin ajaminen, koska oma kiire on kiireellisempi kuin muiden henki.
Kaikki ideologiaöykkärit, joiden mielestä se oma aate nostaa johonkin jeesuksen rooliin paheksumaan ja ripittämään muita sekä antaa oikeutuksen kaikkeen ja mielellään niin, että muut joutuvat palvelemaan ja maksamaan. Jne.
Onko elämässäsi ollut mitään hyvää? Oletko sinä omasta mielestäsi hyvä ihminen?
Vierailija kirjoitti:
En inhoa, mutta en halua olla niiden kanssa missään tekemisissäkään. Ja kaipaan nykyään luontoa enemmän, nuorenakin olin omissa oloissa viihtyvä, mutta kaupunki oli ok koska saa täälläkin rauhassa olla kunhan ei itse ota keneenkään kontaktia. Mutta nyt tosiaan olisi kaipuu pois vilinän ja metelin keskeltä, rauhaan ja hiljaisuuteen.
Minäkin viihtyisin edelleen kaupungissa jos ihmiset osaisi elää ihmisiksi ja ottaa naapurit huomioon kuten esim 20 vuotta sitten.
Nykyään puhutaan huutamalla jopa puhelimeen. Ja ovia paiskotaan sekä ryskytetään ja jyskytetään jotain koko kotonaolo aika.
En jaksa.
Ei kai sitä tarvitse halutessaan olla muiden ihmisten kanssa, jos ei kiinnostusta löydy. Jos siis tuntee, että ei pärjää, niin pitää erakoitua. Pitää vain tehdä se muita vaivaamatta.
En sinänsä inhoa ihmisiä, mutta en halua tavata ihmisiä jotka inhoavat minua, ja aika monet tekevät niin.
En ny inhoa ketään. Vieraita ihmisiä kaupungilla siedän ihan hyvin. Ei ne meille tuppaa.
Ystävistä olen vieraantunut ja minusta on tullut introvertti joka ei kaipaa ketään lähelleen.
Ei tämäkään tervettä ole, mutta sopii minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En inhoa, mutta en halua olla niiden kanssa missään tekemisissäkään. Ja kaipaan nykyään luontoa enemmän, nuorenakin olin omissa oloissa viihtyvä, mutta kaupunki oli ok koska saa täälläkin rauhassa olla kunhan ei itse ota keneenkään kontaktia. Mutta nyt tosiaan olisi kaipuu pois vilinän ja metelin keskeltä, rauhaan ja hiljaisuuteen.
Minäkin viihtyisin edelleen kaupungissa jos ihmiset osaisi elää ihmisiksi ja ottaa naapurit huomioon kuten esim 20 vuotta sitten.
Nykyään puhutaan huutamalla jopa puhelimeen. Ja ovia paiskotaan sekä ryskytetään ja jyskytetään jotain koko kotonaolo aika.
En jaksa.
Vastamelukuulokkeet päähän.
Mite niin vaan vieraita? Aika ajoin ärsyttää ihan kaikki himiset. Vieraat ja tutut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäminäminä-asenteen lisääntyminen, "minulla on oikeus muut on väärässä". Esim. spandexohjukset. Kun on oikeus, niin voi ajaa vaikka auton alle niillä oikeuksilla tai päin kävelijää, koska muut ovat väärässä. Punaisia päin ajaminen, koska oma kiire on kiireellisempi kuin muiden henki.
Kaikki ideologiaöykkärit, joiden mielestä se oma aate nostaa johonkin jeesuksen rooliin paheksumaan ja ripittämään muita sekä antaa oikeutuksen kaikkeen ja mielellään niin, että muut joutuvat palvelemaan ja maksamaan. Jne.
Onko elämässäsi ollut mitään hyvää? Oletko sinä omasta mielestäsi hyvä ihminen?
Elämässäni on oikein paljon hyvää, kiitos kysymästä. Hyviä ystäviä, työkavereita, perhe jne. Olen omasta mielestäni ihan hyvä ihminen, olen kohtelias, avulias, pyrin huomioimaan muut kaikessa mitä teen. Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus toteuttaa itseään ja elämäänsä vakaumuksensa mukaisesti, kunhan se ei vahingoita muita tai aiheuta muille harmia tai haittaa. Muita ei tarvitse pakolla valistaa eikä sitä omaa aatetta tuputtaa tai pakottaa ja korostaa sitä oman valinnan paremmuutta. Myöskään omista tavoista ei saa tehdä sääntöjä muille tai edellyttää, että muut joustavat. Keskustelussa on hyvä kunnioittaa myös niitä näkemyksiä, jotka eroavat omista näkemyksistä ilman itkuraivareita tai jotain keinoa, jolla keskustelu pyritään vaientamaan. Julkisissa tiloissa, kuten kaupungissa ja liikenteessä tulisi aina noudattaa liikennesääntöjä ja toimia siten, ettei aiheuta vaaratilanteita. Öykkäriys on ääliömäistä. Itsekeskeisyys on ääliömäistä.
Sinäkin pyrit heti kääntämään keskustelun siihen, että minussa on vikaa ja sillä tavalla negatoimaan mielipiteeni. Jos kärkkäästi kirjoitettu kommenttini kalahti, niin mieti miten itse toimisit paremmin ja onko sinulla kaikki ok.
Kyllä