HS: Moni opettaja ollut jo pitkään uupunut

Mietin ihan samaa.

Opettajan uuvuttaa oma täydellisyyden tavoittelu.

Mitkä vapaat viikonloput? Mitkä vapaat illat? Mikä 3kk kesäloma? Opetustauko kesällä on 2kk. Suuri osa opettajista viettää tuon ajan muissa töissä, koska heille ei kesältä makseta palkkaa.

Kuntatyönantaja selvitti opettajien ajankäyttöä kokonaistyöaikaan siirtymistä varten. Huomattiin, ettei normaali työaika riitä mitenkään ja opettajia pitäisi palkata lisää. Suunnitelmasta luovuttiin vähin äänin.

Sinulla ei yrittäjänä varmaankaan ole päivässä 125 sinuun lähinnä vihamielisesti suhtautuvaa asiakasta?

Edellinen jatkaa. Yrittäjyys on opettajuuteen verrattuna huomattavasti lupsakkaampaa hommaa.

Vähemmän stressaavaakin se on. Kokemusta on molemmista.

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Opettajiksi hakeutuu ehkä sellaiset kasin ysin ja kympin tytöt ja pojat, jotka ovat perfektionisteja. Lisäksi huono työtilanne tutkija-aloilla ajaa opettajiksi niitäkin joille opettajuus ei ollut koskaan mikään ykköstoive eli introvertteja, jotka sitten uupuvat sosiaalisuudesta jaesiintymisestä.

Käykää kokeilemassa tuota helppoa puolipäivätyötä. Kaupan päälle saatte kaikki kulkutaudit monta kertaa vuodessa. Itselläkin alkaa olla mitta täynnä. T. ope koronasaikulta

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Ja sitten vastassa on oikean maailman oikea todellisuus, jossa ei päde enää samat "kakarat on kunkkuja" pelisäännöt. Pitää totella pomoa ja olla ihmisiksi työpaikalla, työkavereille ei saa haistatella eikä käyttää heitä nyrkkeilysäkkinä, samaten asiakkaita on kohdeltava fiksusti. Miten tämä muka onnistuu näiltä oman elämänsä uniikeilta lumihiutaleilta?? Me tullaan olemaan nii-in k*sessa näitten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Uusista opettajista moni on intersektionaali. Todellisuus lyö naamaan, kun voimat loppuvat jo marraskuussa.

Onko ihmekään. Vanhemmat eivät enää jaksa kasvattaa kakaroitaan, pahimmillaan opettaja joutuu toimimaan poliisina ja sossuna, varsinaiseen opetustyöhön jää entistä vähemmän aikaa. Tottakai ihminen uupuu jos työpäivät on pelkkää taistelua.

Poliisi ja sossu. Soliisi ja possu.

Opiskelin vuoden luokanopettajaksi. Totesin, että aivan hullua hommaa ja vaihdoin alaa. 

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Postmoderni hulluus iskee joka suunnalta. Ainoa vaihto-ehto on yksityiskoulut, joissa hierarkia on selvä. Opettajan työ on opettaa ja oppilaan työ on oppia. Jokaisesta suunnistustunnista ei pidetä huutoäänestystä, vaan kaikki lähtevät kysymättä metsään kartan kanssa. Vittua ei kannata sanoa, koska siitä saa rangaistuksen, ja luokalta ei pääse, jos ei osaa lukea. Jos oppilas ei pärjää normaaliluokassa tai vaikeuttaa muiden oppimista häiriköimällä, hänen paikka ei ole luokassa vaan erityisluokassa. Enkeli taivaan ja suvivirsi lauletaan, koska ne on aina laulettu ja joulujuhla on Jeesuksen syntymäjuhla, ei tonttujuhla. Historiaa ei kirjoiteta uusiksi, koska marxilainen niin haluaa, ja poikia saa sanoa pojiksi, tyttöjä tytöiksi. Asiat olivat ennen hyvin ja yksinkertaisia ja selkeitä, miksi ne piti sotkea marxilaisella politiikalla?

Pitäisi erotella mistä opettajista puhutaan. Luokanopettaja on ihan eri asia kuin yliopisto-opettaja. Yliopisto-opettajat kuuluvat ainakin usein ylempään keskiluokkaan, kun taas luokanopettajien työn akateeminen historia on lyhyt ja sijaistamaan pääsee melko vähäisilläkin ansioilla. 

Koska luokanopettamisessa toiminnan teoriapohja on ohut, työtä joutuu tekemään enemmän 'omalla persoonalla' ja 'hyvänä tyyppinä' eikä tieteellisenä asiantuntijana ja tämä tietysti rasittaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole letkeitä huppariaikuisia, jotka sopisivat istuskelemaan nuorisotalolle. Toisaalta taas nykyään jokainen luokanopettaja on akateemisesti koulutettu ja he eivät haluaisi olla se nuorisotilojen yhteisöpedagogi, vaan tieteellinen työntekijä. He joutuvat kuitenkin käsittelemään todella monenlaisia tilanteita, mihin koulutus ei suoraan vastaa ja kouluissa yhteishenki ei välttämättä ole aina paras mahdollinen; oppilashuollon porukka voi näyttäytyä hyvänä ymmärtäjänä ja opettaja pahiksena, koska opettaja on aina ensimmäisenä paikalla jokaisessa tilanteessa ja joutuu käyttämään valtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Ja sitten vastassa on oikean maailman oikea todellisuus, jossa ei päde enää samat "kakarat on kunkkuja" pelisäännöt. Pitää totella pomoa ja oll

Onhan nyky kolmi- jopa viisikymppisissä tätä samaa minä ensin-asennetta. Niitä jotka ovat ihan täysillä mukana villityksissä vähintään liittolaisina. Ovat mielestään  hyvinkin tärkeitä kuoronjohtajina ja ohjeistajina. Just tätä seksuaalikasvattajaa jota lähes joka media tuntuu esittelevän jonakin henkisesti valaistuneen Suuren Opettajan arkkityyppinä. 

Tuo henkisyysskene kaikkine lonkeroineen on jotain sellaista mikä nostaa karvat pystyyn, niin feelu olo jo siitä höpinästä tulee. Vaan tuollahan voi ainakin pokan riittäessä tienata kivastikin?

Ei se ole pelkkä työn määrä mikä uuvuttaa. Se on mielekkyyden puute. Pikkuhiljaa veto vaan loppuu vaikka yrittää pyristellä vastaan ja työt kasaantuu lannistavaksi savotaksi.

-ei opettaja

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Intersektionaalinen marxilainen feminismi? Saisiko saman suomeksi? En ole viestistä eri mieltä, mutta tuo sanahirviöyhdistelmä huvitti.

Opettaja uupunut?

Eihän tämä ole edes teoriassa mahdollista.

Opettajan työ on kokonaisuutta arvioiden heti toisella sijalla pappis-säädyn jälkeen, papit pääsevät vieläkin helpommalla.

Kaksi eliitin eliitin virkaa, pappi ja opettaja ja kummatkin ammattiryhmät aivan mahdottomia kitisijöitä. Aivan kuin uhmaikäiset lapset.

Hävetkää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen inkluusio ja avokonttorit, ilmi-oppiminen. Oppilaiden mt-ongelmat ja sukupuoli-identiteetit, turvattomat tilat ja mikroilmeet, poikien toksisuus ja patriarkan  sorto. Luokalta pitää päästä, vaikka ei osaa edes lukea. Poikia ei saa sanoa enää pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Miksi viettää joulujuhlaa, jos Jeesus on saanut porttikiellon. Oppilaat saavat päättää mitä haluavat tehdä, ei ainakaan suunnisteta. Oppilaat haistattelevat vittua päin naamaa, eikä tälle voi tehdä mitään, opettajalla ei ole auktoriteettia, sehän olisi sortamista. Kaikkiin turhaa, opettajat ovat alkaneet inhota oppilaita. Kiitos intersektionaalisen marxilaisen feminismin, onneksi koulu ei ole enää konservatiivinen, vaan ihanan liberaali.

Uusista opettajista moni on intersektionaali. Todellisuus lyö naamaan, kun voimat loppuvat jo marraskuussa.

Toivottavasti löisi. Ahdistaa ajatus että vasemmistöhörhöt saavat valjastettua koululaitoksen omiin tavoitteisiinsa ja porhaltavat sitä kautta pelottavan lukittuihin maisemiin ja määritelmiin esiintyen tietysti suurina vapauttajina ja hyveen ruumiillistumina.

Opettajat isossa roolissa syvällisen sivistyksen  kannattelussa, nyt sitä murennetaan puusilmäisen kehityspölhöilyn  nimissä ensin nurkat, lopulta koko systeemi.

Voihan se olla että tuo maaninen höyryjuna ei pysähdy kuin johonkin hirvittävään katastrofiin lähitulevaisuudessa.

Onneksi tällä opella enää muutama vuosi jäljellä. Tämä touhu on lukioissakin mennyt niin päin h**vettiä, että eipä olisi uskonut vielä 10 vuotta sitten. Sääliksi käy opeja, joilla vielä vuosia eläkeikään. Tuskin jaksavat loppuun asti.