Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjako - isäni valtuutettiin , sitten ei kuultu enää mitään.
05.01.2023 |
Perin isovanhempani siten että heidän tyttärensä (äitini) peri puolet ja minä puolet. Isäni laati valtakirjan jolla annoin äidilleni valtuudet hoitaa perintöön liittyvät asiat. Tämä valtakirja tarkoitti sitä että isäni otti asian omiin käsiinsä. Äitini on täysin alistettu eikä ikinä kyseenalaistaisi että isäni tekisi mitään väärin tai huonosti. Elin itsekin tässä samassa sairaassa perheessä uskoen isäni hyvyyteen, en ole ikinä kyseenalaistanut isääni tai äitiäni mitenkään. Nyt erinäisten tapahtumien myötä olen havahtunut ja ihmettelen mitä perinnölleni tapahtui. Olin perinnön saatuani parikymppinen, nyt 15 myöhemmin vasta osaan kyseenalaistaa kaiken. Voinko saada verovirastosta perunkirjat? Mitä muuta tarvitsen asian selvittämiseksi? Olen nähnyt testamentin, siinä ei yksilöity omaisuutta, 50/50 jne. Kun kysyin asiasta isäni joskus sanoi että minun osuuteni oli jo ennakkoperintöä. Mutta miksi sitten heidän kesämökkinsä ei ollut? Mistä aloittaa asian selvittely. Ja jos mietit miten tämä on edes mahdollista, voit säästää energiaasi ja voit vain todeta, että tällaistakin on. Piste.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Käräjille vaan. Puolisoni vanhempi menehtyi, kun puoliso oli alaikäinen ja toinen vanhempi oli _edunvalvoja_. Siis oman etunsa. Käräjillä täysi-ikäisenä puoliso sai edunvalvojansa tuhlaamat rahat takaisin. Mikä ihme Suomessa on, että kuvitellaan oman vanhemman olevan lapselle parhaaksi etenkin pappaisän perinnön kanssa? Aina ulkopuolinen edunvalvoja alaikäiselle.
Tässä tapauksessa AP oli 20v. Jos olisikin ollut alaikäinen niin eturistiriidan vuoksi olisi pitänyt hakea maistraatista välaikainen edunvalvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perukirjan saa verottajalta pyytämällä, jos on kuolinpesän osakas.
Eipä ole eka kerta kun kuulen jonkun muun tuhlaavan hälle kuulumattomia varoja! Tyyli suunilleen peri sinä minun isä niin sinun lapsesi perivät naapurin aasin.
Pyydä verottajalta kopio perukirjasta ja sen liitteistä (testamentti voi olla liitteenä). Näin näet tarkemmin, mitä omaisiutta on ollut ja paljonko sinun olisi pitänyt periä. Perillisenä sinulla on oikeus saada perukirja.
Valitettavasti asia taitaa kuitenkin olla vanhentunut, jos perintö on jaettu jo 15 vuotta sitten. Tosin oletko varma, että perintö jaettiin silloin? Jos kuolinpesä on vielä jakamatta, sinulla voi vielä olla mahdollisuus saada osuutesi.
Pyydät verottajalta perukirjan, koska sinä itse olet perillinen. Kuka maksoi perintöveron?
Onko perinnöstä tehty jakokirja?
Ei se mitään ennakkoperintöä ollut, jos testamentin tehnyt isovanhempasi oli kuollut. Et sitten hoksannut vaatia perinnönjakoa silloin aikanaan. Ei se ole myöhäistä vieläkään. Olen itsekin sellaisen kuolinpesän osakas, jonka jättäjä on kuollut yli 80 vuotta sitten.
Jos perintö on jaettu, mitä sinun osuudellesi tapahtui? Jossakin täytyy olla jakokirja, jolla ainakin rekisteröity omaisuus kuten kiinteistöt ja autot on merkitty uudelle omistajalle.
Kun saat perukirjan käsiisi , vaadit perinnönjakoa.
Onko äitisi kuollut? Jos on, niin pyydä myös hänen jälkeensä tehty perukirja, vaikka oletettavasti sinut rintaperillisenä oli kutsuttu paikalle. Jos hän on elossa, niin sitten vaan äidin kanssa jakamaan perintöä. Isäsi on täysin ulkopuolinen, joten hänen ei olisi pitänyt sekaantua siihen millään tavalla.
Käräjille vaan. Puolisoni vanhempi menehtyi, kun puoliso oli alaikäinen ja toinen vanhempi oli _edunvalvoja_. Siis oman etunsa. Käräjillä täysi-ikäisenä puoliso sai edunvalvojansa tuhlaamat rahat takaisin. Mikä ihme Suomessa on, että kuvitellaan oman vanhemman olevan lapselle parhaaksi etenkin pappaisän perinnön kanssa? Aina ulkopuolinen edunvalvoja alaikäiselle.