Ikuinen tukija ilman tukea? :/

Löytyykö vertaisia? Olen henkilö jolle ihmiset tulevat kertomaa huoliaan ja otan toisten pienemmätkin asiat kantaakseeni mutta kun itse tarvisisin henkistä tukea, en koe sitä saavani. Tai lähin mitä saa on se että joku alkaa avautumaan jostain omasta ongelmastaan. Tähän törmään jatkuvasti lähipiirissäni. Ihmiset mitätöivät jos koita avautua jostain samantien aloittamalla omien ongelmien kertomisen. Ymmärrän, että toisen vakavia huolia voi olla vaikea kuulla ja asia voi olla lähipiirissäni oleva ilmiö. Mutta olen törmännyt kyllä samaan asiaan muuallakin. Melkein tuntemattomat haluavat avautua asioistaan ja olen aina liian kiltti, että torjuisin heidät. Mietinkin miten ihmeessä lopetan tämän ikuisen maailmanparantajan roolin, kun se alkaa olla taakka joka syö minut elävältä. Ja miten vaihteeksi voisin olla se, joka sitä tukea saisikin lähipiiristäni tai edes lopettaisi sitten sen muiden murheiden kuuntelun. Vinkkejä kaipalisin.