Kellään kokemusta tai neuvoja, miten saisin täysi-ikäisen lapseni psykiatriseen hoitoon?
On ollut masentunut ja toimintakyvytön puolisen vuotta. Ei suostu keskustelemaankaan avun hakemisesta. Eristäytyy vain huoneeseensa ja nukkuu päivät ja valvoo yöt. Ei käy ulkona ollenkaan.Asuu kotona, kun ei tuossa tilassa voi uloskaan heittää.
Kommentit (20)
Tee huoli-ilmoitus sosiaalitoimeen, sano sinne että et aio enää majoittaa.
On vaikea tilanne, koska lapsesi on täysi-ikäinen. Onko hänellä ketään ystävää tai muuta luotettavaa ihmistä, joka voisi puhua hänelle? Pidä huoli omasta jaksamisestasi, onko esimerkiksi jotain netissä olevaa vertaisryhmää. Älä painosta lastasi, mutta muistuta, että olet aina hänen tukenaan, tuli mitä tuli. Onko isä maisemissa? Entä huolehtiiko lapsesi omasta henkilökohtaisesta hygieniastaan - peseytyy, harjaa hampaansa, vaihtaa vaatteet alusvaatteita myöten. Syökö ruokansa huoneessaan vai tuleeko "ihmisten ilmoille"?
Sosiaalitoimeen yhteys. Aikuinen tarvitsee oman asunnon, ei tee hyvää itsetunnolle joutua asumaan kotona. Sosiaalitoimi auttaa.
Muuten on aikuista hyvin vaikea saada hoitoon, jos ei itsellään ole sairaudentuntoa. Vasta sitten, kun on psykoosissa tai vaaraksi itselleen ja muille asiaan voidaan puuttua.
Voimia! Itselläni samantapanen tilanne autistisen aikuisen lapseni kanssa. Hänelle ollaan nyt etsimässä tuetun asumisen paikkaa.
1313 kirjoitti:
On vaikea tilanne, koska lapsesi on täysi-ikäinen. Onko hänellä ketään ystävää tai muuta luotettavaa ihmistä, joka voisi puhua hänelle? Pidä huoli omasta jaksamisestasi, onko esimerkiksi jotain netissä olevaa vertaisryhmää. Älä painosta lastasi, mutta muistuta, että olet aina hänen tukenaan, tuli mitä tuli. Onko isä maisemissa? Entä huolehtiiko lapsesi omasta henkilökohtaisesta hygieniastaan - peseytyy, harjaa hampaansa, vaihtaa vaatteet alusvaatteita myöten. Syökö ruokansa huoneessaan vai tuleeko "ihmisten ilmoille"?
Hänellä ei ole ketään muuta kun minä ja mieheni, jonka kanssa välit ovat erittäin huonot. Ei huolehdi mistään ilman kehoitusta. Ei hygieniasta, eikä edes syömisestä. On koko ajan omissa oloissaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalitoimeen yhteys. Aikuinen tarvitsee oman asunnon, ei tee hyvää itsetunnolle joutua asumaan kotona. Sosiaalitoimi auttaa.
Muuten on aikuista hyvin vaikea saada hoitoon, jos ei itsellään ole sairaudentuntoa. Vasta sitten, kun on psykoosissa tai vaaraksi itselleen ja muille asiaan voidaan puuttua.
Voimia! Itselläni samantapanen tilanne autistisen aikuisen lapseni kanssa. Hänelle ollaan nyt etsimässä tuetun asumisen paikkaa.
Myös lapsellani on autistisia piirteitä, vaikka ei ole diagnosia. Hän ei ole halukas lähtemään muualle asumaan. Kaikki uusi on aina pelottanut häntä. Hän on myös mielestäni tällä hetkellä siinä kunnossa, ettei yksin asuminen onnistuisi. Tsemppiä teille.
Jos lapsi on alle 30-vuotias ja paikkakunnallanne toimii Vamos, ota yhteyttä sinne. Sieltä tulee työntekijä kotiin tapaamaan nuorta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on alle 30-vuotias ja paikkakunnallanne toimii Vamos, ota yhteyttä sinne. Sieltä tulee työntekijä kotiin tapaamaan nuorta.
Ei tule. Olen yrittänyt sieltäkin. Nuoren pitäisi itse pyytää. Ap
Tarvitsisi siis osastohoitoa, terapiaa, lääkityksen. Ja myöhemmin myös vaikkapa tuetun asumisen, ammatillisen tukihenkilön. Mutta jos ei itse halua apua... Onko mistään asiasta kiinnostunut? Mitä on aiemmin harrastanut? Onko teillä lemmikkieläintä?
Ole yhteydessä kotipaikkasi psykiatrian poliklinikalle. Siellä on jonkinlainen päivystysnumero. Tai sitten soitat terveyskeskuslääkärille. Mielenterveyslain mukaan terveyskeskuksen vastaavalla lääkärillä on velvollisuus selvittää asia, jos hän saa tietää, että alueellaan on henkilö, joka on välittömän psykiatrisen avun tarpeessa. Tämä tarkoittaa psykoottista tilannetta. On mahdollista, että lapsesi on jo psykoositasoisesti masentunut tai että jokin muu psyykkinen sairaus on alkanut oirehtia. Psykiatrian poliklinikalta voit saada yleensä aika piankin keskusteluapua itsellesi ja sitä kautta neuvoja myös lapsesi suhteen. Vastaavalla lääkärillä on tuo toimintavelvollisuus suoraan lastasi koskien, jos hän epäilee vakavaa sairautta esitietojen perusteella. Soita heti huomenna. Lapsesi voi olla itsetuhovaarassa, valitettavasti.
Noita eristäytyviä nuoria on pilvin pimein, ei niitä kukaan väkisin hoida. Edes apua itse hakevat eivät sitä saa.
Mitä sun mies sille teki? Joku uusperhe vai?
Onko suvussanne mielisairautta?
Millainen teidän sosioekonominen tilanne on?
Onko teillä sukulaisia esim usa:ssa, joiden luo lähettää lapsi kuukaudeksi näkemään miuta maailmaa?
Onko hän haavellut asioista?
Onko erityistaitoja?
Eipä siinä ole juuri muuta tehtävissä kun tuolla jo aiemmin neuvottu huoli-ilmoitus. Itse olen aikuisesta lapsestani sellaisen kahdesti tehnyt. Mitään oikeaa käytännön apua ei saanut. Päihteiden käyttö ja masennus syynä ja hoitoon ei suostunut lähtemään. Ei asunut kotona enää silloin
tilaa aika yksityiselle psykiatrille ja lahjo lapsesi menemään sinne tai uhkaa häädöllä.
Vierailija kirjoitti:
Ole yhteydessä kotipaikkasi psykiatrian poliklinikalle. Siellä on jonkinlainen päivystysnumero. Tai sitten soitat terveyskeskuslääkärille. Mielenterveyslain mukaan terveyskeskuksen vastaavalla lääkärillä on velvollisuus selvittää asia, jos hän saa tietää, että alueellaan on henkilö, joka on välittömän psykiatrisen avun tarpeessa. Tämä tarkoittaa psykoottista tilannetta. On mahdollista, että lapsesi on jo psykoositasoisesti masentunut tai että jokin muu psyykkinen sairaus on alkanut oirehtia. Psykiatrian poliklinikalta voit saada yleensä aika piankin keskusteluapua itsellesi ja sitä kautta neuvoja myös lapsesi suhteen. Vastaavalla lääkärillä on tuo toimintavelvollisuus suoraan lastasi koskien, jos hän epäilee vakavaa sairautta esitietojen perusteella. Soita heti huomenna. Lapsesi voi olla itsetuhovaarassa, valitettavasti.
Ainakin Helsingissä sinne tarvii lähetteen. Ensin pitää soittaa terveyskeskukseen, mennä paikan päälle ja saada lähete. Sitten vielä polilta päättävät meneekö lähete läpi. Vain asiakkaat saa ottaa suoraan yhteyttä psyk poliin. Muualla Hus-alueella sama homma
Ikävä kyllä hoitoa on vaikea saada sairaudentunnottomalle/haluttomalle. Sinun täytyy nyt hänen takiaan ryhdistäytyä/kovettaa itsesi ja pakottaa hänet hakemaan apua. Tuossa tilanteessa ei säälittely auta.
Olen joutunut läheiselleni soittamaan pari kertaa poliisit viemään pakkohoitoon, kun psykoosi on ollut päällä, hän sairastaa skitsofreniaa. Kauan kesti oppia, että siinä tilanteessa ei voi tunteilla, vaan apua on haettava väkisinkin.
Voimia!
Soita terveyskeskukseen ja selitä tilanne ja varaa lääkäriaika. Narraa sitten lapsi jollain muulla syyllä käymään siellä lääkärillä sinun kanssa. Vaikka että suvussa on selvinnyt joku perinnöllinen sairaus joka pitää testata molemmilta. Ole itse mukana ja kerro siellä huolesi jos lapsi ei puhu mitään.
Sinä tai ukkos ootte jotain tehny. Tai joku muu. Epäilen näin.
Pistät sen käsirautoihin ja viet sinne lääkäriin. Jos se on iso pojan köriläs niin kysy joku riski miespuolinen kaveri avuksi.
Osaisko kukaan neuvoa?