Onneksi naperoajat on itseltä ohi.
Itsellä omat lapset jo isoja. Nuorin 12v ja vanhin 23v. Muut siltä väliltä. Olimme tänään kesteillä joissa oli useita perheitä, joilla oli sellaiset 3 alle kouluikäistä lasta. Voi sitä menoa ja meininkiä. Ei käynyt kateeksi tilanne. Mielesssä miettien vain, että nuo ajat ovay itseltä ohi. Onneksi. Ei enää jakssaisi tuota. Aikaansa kutakin. Muiden vuoro nyt.
Kommentit (16)
mullakin lapset jo koulussa enkä enää saa ikäni puolesta lapsia
helpotuksen huokaus
voimia pikkuvauvojen äidit
En minä millään pahalla. Itsellä ollut nuo ajat myös. Ne myt osaltamme ohi. Ja kuten sanottua niin nyt on näiden muiden tuttavien vuoro. Kyllä tuo asia pisti silmään, kun meidän perhe ja eräs toinen istuimme katoksen allakaikessa rauhassa nauttien paikan eväistä. Muut sitten kirmasi jälkikasvun perässä ja kahvirauhasta ei tietoakaan.En tosellakaan tarkoittanut mitään pahaa tai että kadehtia minua, kun on jo isoja lapsia.
Todellakin odotan, että napero aika menee ohi!! Sitten vain säälin kaikkia vauva ikäisten vanhempia. Sen verran rankkoja nämä päivät ovat, etenkin näin helteillä! Kovasti kyllä rakastan lapsiani, mutta kyllä se vaatii voimia selvitä päivästä suht selvä järkisenä!
Sekin on aika hauskaa, miten voi iloita nykyään menkkojen alkamisesta! Tulee aina tunne, että luojan kiitos en ole raskaana :D
kuin adoptoimalla. Mikä tämän avauksen tarkoitus olikaan?
jotkut 12 veet on tosi rasittavia, teineistä nyt puhumattakaan. Mua taas käy sääliksi sellaiset perheet joissa on isompia lapsia. Kauhulla ootan kun omat on jotain 13-17 v, siis evvk.
siinä tilanteessa. Niin se vaan on.
Itsekin ajattelen, etten enää jaksaisi
1) lukea ylioppilaskirjoituksiin
2) lukea oikiksen pääsykokeisiin
3) lähteä kitupalkalla auskultoimaan käräjäoikeuteen (saadakseni varatuomarin arvon)
4) tehdä pätkätöitä
5) etsiä elämäni miestä
6) olla raskaana
7) synnyttää
8) olla taas raskaana
9) taas synnyttää
jne. jne. jne. jne.
Ihan vain sen takia, että nuo asiat taakse jäänyttä elämää.
Niin se vaan on, että terveesti menneisyyteensä suhtautuva ei kaipaa takaisin omaan historiaansa. On ihan luonnollista ajatella noin.
Mutta monille se sellainen elämä, jota et enää itse haluaisi elää, on sitä ihaninta arkea ja elämää. Älä väheksy sitä.
mäkin olin tänään kemuilla joissa kaikilla lapsia ja itelläni myös alle 7-vuotiaita kolme. Ja voi että mulla oli kivaa:)) Lapset touhus keskenään ja aikuiset rupatteli mukavia ja ihan rauhassa saatiin istuakin. Mä nautin tästä ajasta ja en kadehdi niitä joilla jo isot lapset. Se aika koittaa mullakin joskus. Mut nyt just nautin olostani ja varsinkin näin kesällä. Oonkohan sit harvinaisuus?
En tajua miten joku voi tästäkin vetää herneet nessuun...
Ihan sama jos joku sanoisi että ihanaa aikaa tämä vauva-aika, kai siitäkin joku hermostuu!
Ja pointti ei varmaan myöskään ollut etteikö murkkujen kanssa olisi omat ongelmat, mutta eipä tarvi ainakaan koko ajan olla valmiina auttamaan/katsomaan perään/vahtimaan tms samalla tavalla kuin pienempiä.
Mun omat on 6 ja 11v ja todellakin odotan että saan tuon kuopuksenkin tuosta muutaman vuoden vanhemmaksi.
Ja lisää vauvoja EN halua, aika aikansa kutakin.
vaikka se naperoaika on on mukavaa, niin jälkeenpäin ajateltuna se tuntuu raskaalta. onneks aika menee eteenpäin. muutaman vuoden kuluttua huokaa, kun ei ole enää teinejä =)
Mun (varmasti viimeiseksi jäävä) vauvani on nyt 3kk ja nautin niiiin täysillä joka päivästä. Maailmassa ei voi olla mitään kauniinpaa kuin oma pikkuinen! :)
Kun se on se että laitat oman perheesi ton toisen perheen edelle: niillä on pikkulapsi-vaihe: ai kaamee "lapset kiljuu ja tappelee"!
Niinkun teinit olis helppoja ja ihania? Aukoo päätä takasin, pitää itseään sua viisaampana?
Ei se että on pieniä lapsia terkota että kaikki aika menee tapellessa ja kuunnellessa riitoja.
Itselläni on 3 alle kouluikästä lasta ja lisää saa tulla! Taivaanlahjoja ovat.
Kyllä ärsyttää tollanen laukominen että ONNEKSI OMALTA KOHDALTA ON JO OHI (Lue: toi mitä Laura saa kestää).
Joko tajuat miten tyhmästi ajattelet?
2
Minulla on kolmikuinen vauva (ihana!). Vauvan saaminen ei ollut meille ihan itsestään selvää, minulla oli edeltävästi kaksi keskenmenoa. Ehkä senkin takia vauva on vaikuttanut niin ihanalta. Tähän asti vauvan hoito on ollut helppoa, koska saimme hyvin nukkuvan vauvan, joka jo kuusiviikkoisena alkoi nukkua öisin 6-7 tuntia putkeen. Muutenkin vauva on iloinen ja seurallinen. Olenkin sanonut, että meille varmaan tulee tosi hankala uhmaikä tai viimeistään karsea murrosikä!
Olen valtavan onnellinen siitä, että ylipäätänsä saimme vauvan. En tajunnut aiemmin, kuinka onnelliseksi pieni vauva voi ihmisen tehdä!
Ok, sovitaan niin.
Pitäisikö hoitaa lääkitys kuntoon?
11
Meillä pojat on 6v. ja 8v. ja kyllä nautin, kun ei tarvi tukkaputkella juosta perässä.
Raskasta on taapero aika.
Olin kyllä väsynyt poikiini, kun toinen oli ylivilkas ja toisella lievä kehitysvamma.
Nyt ne osaa jo toimia, mutta laiskuuttaan huutelee mehua ja sitä sun tätä.
En vaan jaksaisi enään 1v-4v. lapsia, ne työllistää liian paljon.
Siis onko sun tarkotus vittuilla?
Mitä ihmettä sää tarkotat? Mitä ihmeen väliä menolla ja meiningillä on? Ei käy kateeksi? Pitäisikö sua kadehtia kun teillä lapset on jo isompia?