Lue keskustelun säännöt.
Miten muuttaa maailmankatsomustaan? Tämä elämä tuntuu ihan kamalalta kaikkine vaatimuksineen. Miten kokea, että elämä on tärkeää ja elämisen arvoista?
01.01.2023 |
Syvällä sisimissäni jossain tiedän, että elämä on kaikessa olemisessaan aika hienokin asia ja kokemisen arvoista.
Siitä huolimatta tuntuu, ettei energiaa ja voimia ole. Pelottaa ja huolestuttaa miten selviää yhteiskunnassa. Työelämä on vastenmielistä vaikka ennen tein töitä kunnialla ja nautinkin vaikka jännitti. Silti oli tärkeää tehdä ja mennä. Tuntui, että elämä antaa mahdollisuuksia, oli erilaisia ihmisiä, oli ystäviä ja kaikenlaista kiehtovaa ihan pelkästään arjessa.
Nykyään minua vain huolestuttaa enkä haluaisi tehdä mitään. Pelkään lähes joka päivä, että en selviä niin kuin monet muut selviävät. En ole tehnyt töitä kahteen kuukauteen koska en vain jaksanut, olin koko ajan taistellut ja taas kaikki levisi kun masennus vain syveni. Haluaisin jotenkin herätä eloon ja tähän elämään mukaan mutta pelottaa lähes joka hetki, en tiedä miksi minusta on tullut tällainen.
Pelkään etten ole tarpeeksi ja että en jaksa kaikkia vaatimuksia. Pelkästään hengissä oleminen on joskus raskasta ja toivoo, että menehtyy vaikka toisaalta sekään ei ole ratkaisu kun elämää on vielä jäljellä..
En oikein ymmärrä mikä päässä meni niin vikaan, että olen luovuttanut ja maku mennyt.
Voi kun sitä vain parantuisi tai saisi jostain kiinni, eläisi normaalia elämää, olisi perus tyytyväinen eikä pelkäisi koko ajan tulevaa.
Kommentit (9)
Me kaikki kuollaan joskus. Ehkä jo huomenna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti oman elämäsi viimeisiä 24 tuntia, mitkä asiat olisivat silloin tärkeitä ja miten eläisit. Etsi sieltä punainen lanka elämääsi. Älä kuitenkaan irtisanoudu, mutta mieti voisitko vähentää työntekoa ja tinkiä jostakin, ollaksesi onnellinen ja vapaampi viettämään aikaa läheistesi kanssa. Elämäänsä ei kannata uhrata työnteolle ja statuksen hakemiseen tai muiden miellyttämiseen. Onnellisen elämän salaisuus on helppo, tyydy siihen mitä sinulla on nyt tai jopa vähempään materian osalta. Huono olo tulee jatkuvasta paremman elämän tavoittelusta.
nyt kun istut siellä himassa tekemättä töitä, voit pohtia mitä kaikkea teet koska sun on pakko tai oletat että muut odottavat sulta sitä. Paljonko kotona on kaikkea ylimääräistä tavaraa, mitä pitää siivota/huoltaa etc. ei ole pakko tilata lehtiä, ei ole pakko katsoa uutisia, ei ole pakko laittaa 20 erilaista ruokaa kuukaudessa etc. Youtubesta löytyy minimalism ja essentialism hakusanoilla monenlaista sisältöä, joista voi aloittaa.
Työn osalta voisi miettiä, että sopiiko joku muu työ omalle arvomaailmalleen paremmin? En kannusta minimalismin huumassa jäämään muiden elätettäväksi vain etsimällä itsensä näköistä elämää pala kerrallaan. Ihmeparantumista ei tule, elämässäsi on nyt vain liikaa kaikkea ja näitä pitää lähteä purkamaan. Myös ihmissuhteitaan kannattaa tarkastella, mistä saa energiaa ja missä roikkuu enää velvollisuudesta kun joskun 10v sitten oltiin kavereita.
Voit herätä eloon tässä ja nyt. Katso ympärillesi ja mieti mistä olet kiitollinen. Käy kävelemässä luonnossa ja katsele ympärillesi, niin alat ymmärtää mikä ihmeellinen paikka tämä on ja miten tavattoman onnekas olit kun synnyit tänne.
Sitä toi on kun elää pelossa ja egon kautta elämää. ulospääsyä ei ole sillä tiellä, koska 24/7 se pölisee mitä sattuu. Voit valita toisen äänen jota kuunnella, mutta oletko valmis siihen. Se rakkauden ääni, sydämmen ääni. Se on ääni joka rakastaa sinua ja pitää sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lama on tulossa, niin hyvät ajat menevät kohta tauolle.
Koko käsitykseni elämästä on vain muuttunut. Tavallaan tämä muutos minussa kai eniten hämmentää ja luo pelkoa, joka todennäköisesti ei ole edes totta, siis että pelolle olisi edes syytä. Nyt kun monet asiat ovat muuttuneet ja käsitykseni niin en kai osaa sopeutua enkä tiedä onko tämä hyvä vai huono, tai onko sillä edes väliä.
Kun vain voisi luottaa, hengittää ja kuuntelisi intuitiotaan niin varmasti tämä koko tilanne ratkeaisi itsestään. Ollaanhan me aina elämässä tietynlaisella tuuliajolla ja huomisesta ei tiedä. En oikein ymmärrä mistä tämä kumpuaa ja on saanut lamaantumaan.
Olen meditoinut paljon, se kai hetkeksi on auttanut.
Samalla merkityksettömyyden tunne on ollut viimeisen vuoden vähintään elämää ohjaava käsitys.
Nyt olen siinä pisteessä, että luon itseäni uudelleen koska kaikki hajosi ja mureni. Nyt minulla ei ole enää mitään muuta kuin uusi alkua.
Jossain sisimissäni olen erittäin innostunut tästä mahdollisuudesta nyt pitkän synkän ajanjakson jälkeen. Minun on muututtava ja luoda elämään ihan uusia asioita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tule uskoon. Siis Jeesus-uskoon. Sen jälkeen sinulla on perusta jolla seisoa vahvana, vaikka mitä tapahtuisi ympärillä.
Mee töihin!