Uudenvuodenlupaus raitistumisesta kestänyt nyt 13 vuotta
Olen alkoholisti. Olen raitistunut alkoholisti. Join vuosia päivittäin, pakonomaisesti, seurauksista välittämättä. Tuhosin kehoani, ystävyysuhteita, työpaikkoja, rahaa ja ennenkaikkea mieltäni. Yritin satoja kertoja lopettaa, mutta aina retkahdin muutaman päivän tai viikon kuluttua.
Kun ei enää ollut kuin yksi suunta, myönsin ongelmani - ja raitistuin. Pohjakosketukseni sattui uutenavuotena, siitä on nyt 13 vuotta. Alku oli vaikeaa, mutta sain paljon tukea. Oman raitistumiseni seuraukset ovat vain ja ainoastaan positiiviset. Nyt minulla on perhe, työ - ja ennenkaikkea elämänilo.
Olen niin kiitollinen ja onnellinen. Jos kamppailet saman ongelman, haluan kannustaa ja antaa toivoa. En tuomitse, saarnaa enkä voikaan raitistaa ketään. En leuhki enkä moralisoi. Haluan puhtaasti tukea ja olla esimerkkinä. Toivoa on aina, päivä kerrallaan!
Kommentit (14)
Tipaton tammikuu on hyvä alku. Sen aikana entii huomata muutoksia ja tehdä päätöksen jatkosta. Toisille kohtuukäyttö on mhadollisuus, toisille ei. Minulle ei, olen heikompi kuin alkoholi. Mitkään rajoitukset tai säännöt eivät toimi minulla, ainoastaan täysraittius. Toisilla on mahdollista esim. kohtuullistaa kulutustaan. Tärkeintä on olla itselleen rehellinen, kumpaan ryhmään kuuluu. Kovasti tsemppiä tipattomaan ja koko vuoteen 2023, teetpä minkälaisen päätöksen tahansa. :) -ap-
Hyvä. En tiedä miten itse pystyisin. Tää on paha ongelma.
Hienoa ja onnea! Itse ollut täysin alkoholia 2v 5kk. Kyllä on hyvä olla ja entiseen ei ikävä. Kaikkein pahinta oli krapula aamut ja huono olo morkkiksen kera joten ei kiitos alkoholia.
M51
Niin totta. Fyysinen paha olo yhdistettynä häpeään ja voimattomuuteen rahanmenon lisäksi. Kauhea muistellakin. Vapaus päihteistä on korvaamatonta. Aikaa ja energiaa rittää perheelle ja harrastuksiin.
Mahtavaa ja onnittelut!
Kunpa itse pysyisin edes siihen kuukauteen, on hyvin kaukana ja jollain tavalla pelottavaa kun pelkkä ajatus täysin raitistumisesta, vaikka se houkuttaakin.
Itse en juo päivittäin mutta viikonloppuisin tinttaan senkin edestä ja voin vetää litran väkevää viinaa illassa.
Oon vasta 35 ja kerkeän vielä tällä juomisella elämäni pilaamaan.
Kuinka pitkään sulla meni siinä vaikeimmissa vaiheessa kun luovuit alkoholista.
Vaikeimmat ajat olivat ensimmäiset 3-5 viikkoa. Sain paljon tukea ystäviltä ja muualta. Tilanne helpottuu kyllä ja asioiden tärkeysjärjestys muuttuu. Olo kohenee ja palkitsee!
Pointsit kotiin, hyvin olet porskuttanut eteenpäin.
Uskomattomin muutos on se, että tilanteen ollessa pahimmillaan keho huusi aamusta itaan alkoholia. Pyristelin epätoivoisesti, mutta vajosin vain alemmas. En olisi voinut kuvitellakaan edes päivää ilman viinaa. Pitkän toipumisen jälkeen nykyään saattaa mennä kuukausia etten muista millään tavalla edes koko asiaa. Tämä on kaiken koetun ja tehdyn arvoista, todella. -ap-
Vierailija kirjoitti:
Niin totta. Fyysinen paha olo yhdistettynä häpeään ja voimattomuuteen rahanmenon lisäksi. Kauhea muistellakin. Vapaus päihteistä on korvaamatonta. Aikaa ja energiaa rittää perheelle ja harrastuksiin.
Mulla loppui vähäinenkin sosiaalinen elämä, kun lopetin alkoholin käytön. Tosi yksinäistä on ja aionkin alkaa kierrellä terasseja kevään tullen. En tosin ole koskaan juonut paljoa, joten se ei ole minulle siinäkään mielessä ongelma.
Millä keinoilla pysymme tipattomalla?
Paljonko teillä säästyy tammikuun aikana rahaa, kun et osta kaljan kaljaa tai muuta alkoholia?
Toisin sanoen, paljonko sulla on mennyt kuukaudessa rahaa alkoholiin?
Nostan hattua ja vasenta jalkaa saavutuksesi johdosta.Itse pystyin taanoin olemaan kaksi vuotta juomatta...nyt täytyy tsempata ainaki tipattomalla.