Miten jaksaa muistisairaan omaisen jatkuvaa soittelua ja samojen asioiden kyselyä?
Miten te muut jaksatte? Kun ei siitä ole mitään hyötyä, vaikka tänään kerron. Unohtaa samantien ja kohta taas kysyy. Jos kirjoittaa lapulle ylös niin lappu menee hukkaan jne. Tuntuu, että pinna kiristyy itsellä, kun ei mikään määrä vastaamista kyselyyn riitä ja sama rumba pyörii koko ajan. Joskus en edes jaksa vastata puhelimeen. Sitten tulee huono omatunto ja ajattelen, että olen hylännyt omaiseni.
Kommentit (17)
Sano lyhyesti vastaus ja samalla informatiivisesti. Kyselevät lapsetkin koko ajan kuin kyselyiässä. Ehkä joku muu välillä juttelemaan, naissukulaiset huolehtimaan. Ja voi sitten muustakin jutella. Rauhoittelee toista. Pelkkä puhelin ei riitä, jos on sairaus, vaan siellä pitää olla joku paikalla auttamassa aika usein - ettei ole oman onnensa nojassa. Vaikka hänellekin oma rauha.
Älä kokoajan itse vastaa! Ei se muista edes onko soittanut sinulle ja vastasitko hänelle.
Ajattele, että se on sairaus ja sinä autat häntä olemalla kärsivällinen.
Laita se ajelulle Mika Moringin kanssa. Loppuu se soitteleminen ja saat olla rauhassa!
Vierailija kirjoitti:
Sano lyhyesti vastaus ja samalla informatiivisesti. Kyselevät lapsetkin koko ajan kuin kyselyiässä. Ehkä joku muu välillä juttelemaan, naissukulaiset huolehtimaan. Ja voi sitten muustakin jutella. Rauhoittelee toista. Pelkkä puhelin ei riitä, jos on sairaus, vaan siellä pitää olla joku paikalla auttamassa aika usein - ettei ole oman onnensa nojassa. Vaikka hänellekin oma rauha.
Naissukulaiset?!?!
Hoitiko hän sinua, kun olit lapsi ja vastasiko tyhmiin kysymyksiisi? Nyt on sinun vuorosi.
Vierailija kirjoitti:
Ampumalla kuulan kalloon. Ei se muuten lopu ikinä!
Niin itelle
Vierailija kirjoitti:
Minun äidiltä otettiin onneksi puhelin hoitolaitoksessa pois. Ei tullut mitään siitä sinne tänne soittelusta.
Julmaa! Miten hän sai sitten yhteyden omaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Sano lyhyesti vastaus ja samalla informatiivisesti. Kyselevät lapsetkin koko ajan kuin kyselyiässä. Ehkä joku muu välillä juttelemaan, naissukulaiset huolehtimaan. Ja voi sitten muustakin jutella. Rauhoittelee toista. Pelkkä puhelin ei riitä, jos on sairaus, vaan siellä pitää olla joku paikalla auttamassa aika usein - ettei ole oman onnensa nojassa. Vaikka hänellekin oma rauha.
Mitkä helvetin "naissukulaiset"?
Olisit iloinen siitä, että pystyy vielä soittamaan. Kun sairaus etenee, ei enää soittele.
Kysymyksistä selviät tekemällä niistä itsellesi vähän haasteellisempia niin, että vastaan joka kerta eri tavalla. "Sinulta minä sainkin oikean vastauksen" totesi muuan mummo, kun vastasin hänen kysymykseen eri tavalla kuin ne kolme edellistä vastaajaa. Ehkä hänellä on joku oma käsikirjoitus siihen, millaista vastausta hän siihen kysymykseen odottaa ja lopettaa kyselyn, kun sen "oikean" vastauksen saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano lyhyesti vastaus ja samalla informatiivisesti. Kyselevät lapsetkin koko ajan kuin kyselyiässä. Ehkä joku muu välillä juttelemaan, naissukulaiset huolehtimaan. Ja voi sitten muustakin jutella. Rauhoittelee toista. Pelkkä puhelin ei riitä, jos on sairaus, vaan siellä pitää olla joku paikalla auttamassa aika usein - ettei ole oman onnensa nojassa. Vaikka hänellekin oma rauha.
Mitkä helvetin "naissukulaiset"?
Lainauksen kirjoittajan miespuoliset sukulaiset ovat niin kelvottomia nuoresta pitäen, että eivät kykene huolehtimaan edes itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano lyhyesti vastaus ja samalla informatiivisesti. Kyselevät lapsetkin koko ajan kuin kyselyiässä. Ehkä joku muu välillä juttelemaan, naissukulaiset huolehtimaan. Ja voi sitten muustakin jutella. Rauhoittelee toista. Pelkkä puhelin ei riitä, jos on sairaus, vaan siellä pitää olla joku paikalla auttamassa aika usein - ettei ole oman onnensa nojassa. Vaikka hänellekin oma rauha.
Mitkä helvetin "naissukulaiset"?
No ne tietysti, joilla on hilloviiva jalkojen välissä. Siis se todistetusti yksinkertaisempi sukupuoli.
Ajattele niin että susta saattaa tulla samanlainen. Miten haluaisit itseäsi kohdeltavan? Siinä sulle vastaus.
T. Kahden Alzheimer vanhemman tytär
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano lyhyesti vastaus ja samalla informatiivisesti. Kyselevät lapsetkin koko ajan kuin kyselyiässä. Ehkä joku muu välillä juttelemaan, naissukulaiset huolehtimaan. Ja voi sitten muustakin jutella. Rauhoittelee toista. Pelkkä puhelin ei riitä, jos on sairaus, vaan siellä pitää olla joku paikalla auttamassa aika usein - ettei ole oman onnensa nojassa. Vaikka hänellekin oma rauha.
Mitkä helvetin "naissukulaiset"?
No ne tietysti, joilla on hilloviiva jalkojen välissä. Siis se todistetusti yksinkertaisempi sukupuoli.
Aa, aivan. Ja silti, maailman fiksuin "laji" eli kaksi ruttuista kivestä ja pidemmän kusiputken omaavat eivät ole onnistuneet miljardien vuosien aikana kehittämään itselleen kohtua ja muita jälkikasvun puskemiseen tarvittavia elimiä.
Et jaksa/ehdi vastata omaisesi puheluihin kun oot niin kiinni whatsappissa ja facebookissa. Voi sua reppanaa :(
Nyt kun on uusi vuosi niin työnnä vaan raketti persiiseen ja muistisairas taivahan tuuliin!
Minun äidiltä otettiin onneksi puhelin hoitolaitoksessa pois. Ei tullut mitään siitä sinne tänne soittelusta.