Voikohan masennukseen kuolla??
Kommentit (10)
Onhan se mahdollista, jos et vaikka ole nukkunut hyvin, että stressi käy vain liian suureksi keholle. Menisin ehkä jo käymään lääkärissä. Voimia ja halauksia sinulle.
Sydän voi pettää, jos on vaikka tuskainen ero tullut. Kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin ja kertoa itkuista.
Välillisesti ainakin voin. Tältä palstalta luin yhdestä, joka kuoli kotiinsa talvella hypotermiaan. Oli niin masentunut, ettei jaksanut maksaa laskuja ja sähköt (lämmitys) oli katkaistu.
Kyllä voi, paljon helpommin kuin siihen perinteiseen v***tukseen.
Piristä elämääsi näillä, todistetusti tehokasta https://tinyurl.com/2p83rdmz
Tavallaan. Joidenkin vanha masentunut itse kuolee, ja uusi ihminen syntyy tuosta kokemuksesta vahvempana.
Kaikkeen voi kuolla, masennukseenkin, mutta pitkä ja kitulias lähtö. Itkeminen on hyväksi, mutta toivottavasti voit välillä olla itkemättä, vaikka vain vähän aikaa. Vähitellen tauot pitenee, ja itkun kesto ja voimakkuus vähenee. Mulla meni vuosi itkien, enkä kuollut, vaikka sitä suorastaan toivon. Enää en itke yhtä paljon, mutta ei kyyneleet kaukana ole, mutta näyttää jo vähän valoisammalta.
Vakava masennus tappaa, jos siihen ei saa apua. Siinähän jää syömiset ja kaikki pois.
Itkemisestä sen verran että itse itkin kaksi vuotta joka ikinen päivä. Sitten se siitä vähitellen väheni, joskaan ei kokonaan loppunut.
Kyllä surujen kanssa joten kuten pystyy elämää jos on pakko. Itse elin pitkään velvollisuudentunteen voimalla. Vieläkin koen välillä sellaista surua että pitää oikein pinnistellä jotta muistaa taas miksi pitää elää, mutta mukaan on tullut myös hyviä päiviä! Niistä sitten nautin ehkä enemmän kuin joskus silloin kun en vielä syvää surua ollut sillä tavalla kokenut, mitä myöhemmin koin. Elämä myös näyttäytyy erilaisena kun on menettänyt paljon. Mutta siitäkin voi ammentaa jotain hyvää. Itselläni on lisääntynyt myötätunto vaikeissa tilanteissa eläviä ihmisiä kohtaan. Joskus kovissa paikoissa olen miettinyt että miten jossain köyhässä maassa äärimmäisen huonoissa oloissa ihmiset sinnittelevät. Tai sodan keskellä. Siitä saa perspektiiviä siihen omaan kärsimykseen, jota sitäkään ei ole syytä tietenkään vähätellä. Voimia toivon sinulle. <3
Hyvä Ap. Ikävä että sulla on niin raskasta. Yritä hakea ammattihenkilöiltä apua vaikka et haluaisi. Soita vaikka hätäkeskukseen että joku hakee sua. Joku kantaisi sua nyt kun on raskasta. Sitten voisit ehkä rauhassa miettiä ulospääsyä. Katso täälläkin löytyy tuntemattomia jotka tuntevat empatia puolestasi!
Voi sinua <3