Mitä tehdä kun on pettynyt elämäänsä?

mikä mennyt pieleen/miten ois pitäny mennä?

No sitten kannattaa varmaan alkaa kääntämään sitä kelkkaa.

Hyväksyä sen ja jatkaa elämäänsä.

Kirjoita paperille tavoitteesi, toiveesi, odotuksesi - mahdollisimman konkreettisesti.

Sitten lähdet yksi kerrallaan toteuttamaan niitä.

Tiedän, että jos eräs toive on 'löytää ihana elämänkumppani', se ei toteudu omalla yrittämisellä. Keskity sellaisiin asioihin, mihin voit itse selvästi vaikuttaa, kuten koulutus, työ, työala, asumiseen liittyvät asiat, joku hankinta, harrastuksen aloittaminen, matkustaminen jne.

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyä sen ja jatkaa elämäänsä.

EI NÄIN.

Minä olin pettynyt elämääni 25-vuotiaaksi asti. Siihen saakka lapsuuden kasvuolosuhteeni ja se ensimmäinen vakava parisuhteeni määrittelivät rajani ja elämäni. Jos olisin vain HYVÄKSYNYT kaiken ja jatkanut elämääni, olisin edelleen nyt kymmenen vuotta myöhemmin pettynyt. 

Otin elämäni omaan haltuuni. Muutin sen. Ja nyt elän unelmieni elämää. 

Minä, josta ei koskaan pitänyt tulla mitään. Joka rämpi peruskoulun hädintuskin lävitse koska vanhemmat ja exä jankuttivat aina sitä miten laiska, tyhmä ja saamaton olen. Minusta ei koskaan pitänyt tulla mitään. Mutta päätin toisin. Menin aikuislukioon, menin yliopistoon. Valmistuin. Muutin Helsinkiin. Aloitin oman elämäni. 

Noh, olisin toivonut ydinperheen missä en itse saanut kasvaa, erosin ensimmäisen lapsen isästä kun siitä ei vain tullut mitään. Löysin uuden miehen, olisin halunnut useamman lapsen, hän vain yhden. Nyt 10v yhdessäoloa ja en lähes siedä miestäni, meillä on vähän mitään yhteistä olen sen aina tiennyt mutta liitto on ollut turvallinen. Touhuamme asioita erinämme kun emme ole kiinnostuneita samoista asioista, ei ole ystäväpariskuntia joiden kanssa viettää aikaa, molemmilla omat kaverit. Teen työtä joka ei tuo mielihyvää oikeastaan koko ala ei enää kiinnosta mutten tiedä mitä muutakaan tehdä. Koko ajan on olo että pitäisi olla jossain muualla ja tehdä jotain muuta mutta mitä? Koko elämän suunta on aivan hukassa.

Ap

Älä huoli, suurin osa meistä ihmisistä elää tylsää, paskaa ja merkityksetöntä elämää.

Toivoton kirjoitti:

Noh, olisin toivonut ydinperheen missä en itse saanut kasvaa, erosin ensimmäisen lapsen isästä kun siitä ei vain tullut mitään. Löysin uuden miehen, olisin halunnut useamman lapsen, hän vain yhden. Nyt 10v yhdessäoloa ja en lähes siedä miestäni, meillä on vähän mitään yhteistä olen sen aina tiennyt mutta liitto on ollut turvallinen. Touhuamme asioita erinämme kun emme ole kiinnostuneita samoista asioista, ei ole ystäväpariskuntia joiden kanssa viettää aikaa, molemmilla omat kaverit. Teen työtä joka ei tuo mielihyvää oikeastaan koko ala ei enää kiinnosta mutten tiedä mitä muutakaan tehdä. Koko ajan on olo että pitäisi olla jossain muualla ja tehdä jotain muuta mutta mitä? Koko elämän suunta on aivan hukassa.

Ap

Tee itsellesi "aarrekartta": ota iso paperi/kartonki, mihin alat piirtää.

Laita esim. laatikoihin nyt elämääsi kuuluvia asoita, lapset, mies, työ jne,

ja vaikka pilvenhattaroihin kuvaat kaikkea toivomaasi uutta.

Ne voivat olla yksinkertaisia, helposti toteutettavia pikkuasioita, ja myös isoja unelmia.

Jos et halua piirtää, leikkaa lehdistä ym. kuvia, jotka ilmaisevat mitä haluat elämääsi.

Aarrekarttaa varten joudut tarkastelemaan itseäsi, elämääsi ja tunteitasi.

Anna mielellesi vapaus toivoa mitä vain, hassujakin juttuja.

Näin pääset rentoon mielentilaan, missä luovuus asuu.

Hahmottele aarrekarttaan toivomasi tulevaisuus.

Laita kartta esille jonnekin, missä näet sen päivittäin, vaikka vaatekaapin oven sisäpuolelle, jos et halua selitellä asiaa kaikille! Aarrekartta kuvaa sinun omaa mielenmaisemaasi ja sinun toiveitasi ja tavoitteitasi.

(Toisaalta voisi olla hyväkin, että esim. miehesi tietäisi sinun ajattelevan tällaisia.

Ehkä aarrekartta jopa voisi olla teitä yhdistävä tekijä?)

Vierailija kirjoitti:

Toivoton kirjoitti:

Noh, olisin toivonut ydinperheen missä en itse saanut kasvaa, erosin ensimmäisen lapsen isästä kun siitä ei vain tullut mitään. Löysin uuden miehen, olisin halunnut useamman lapsen, hän vain yhden. Nyt 10v yhdessäoloa ja en lähes siedä miestäni, meillä on vähän mitään yhteistä olen sen aina tiennyt mutta liitto on ollut turvallinen. Touhuamme asioita erinämme kun emme ole kiinnostuneita samoista asioista, ei ole ystäväpariskuntia joiden kanssa viettää aikaa, molemmilla omat kaverit. Teen työtä joka ei tuo mielihyvää oikeastaan koko ala ei enää kiinnosta mutten tiedä mitä muutakaan tehdä. Koko ajan on olo että pitäisi olla jossain muualla ja tehdä jotain muuta mutta mitä? Koko elämän suunta on aivan hukassa.

Ap

Tee itsellesi "aarrekartta": ota iso paperi/kartonki, mihin alat piirtää.

Laita esim. laatikoihin nyt elämääsi kuuluvia asoita, lapset, mies, työ jne,

ja vaikka pilvenhattaroihin kuvaat kaikkea toivomaasi uutta.

Ne voivat olla yksinkertaisia, helposti toteutettavia pikkuasioita, ja myös isoja unelmia.

Jos et halua piirtää, leikkaa lehdistä ym. kuvia, jotka ilmaisevat mitä haluat elämääsi.

Aarrekarttaa varten joudut tarkastelemaan itseäsi, elämääsi ja tunteitasi.

Anna mielellesi vapaus toivoa mitä vain, hassujakin juttuja.

Näin pääset rentoon mielentilaan, missä luovuus asuu.

Hahmottele aarrekarttaan toivomasi tulevaisuus.

Laita kartta esille jonnekin, missä näet sen päivittäin, vaikka vaatekaapin oven sisäpuolelle, jos et halua selitellä asiaa kaikille! Aarrekartta kuvaa sinun omaa mielenmaisemaasi ja sinun toiveitasi ja tavoitteitasi.

(Toisaalta voisi olla hyväkin, että esim. miehesi tietäisi sinun ajattelevan tällaisia.

Ehkä aarrekartta jopa voisi olla teitä yhdistävä tekijä?)

Tuskin ap mikään 10v on..