Onpas tosi kiva käydä perheellä ja sukulaisilla, kun aina huomautetaan salakavalasti painosta ja että pitäisi laihduttaa

Älä käy enää kiusaajien luona! Itse laihduin jo sillä kun lopetin ahdistavat sukulaisvierailut, jossa painostani vihjailtiin!

Ja samalla visiitillä, kun painoasi haukutaan, niin tuputetaan ruokaa ja loukkannutaan jos ei jaksa enää syödä.

Tuttua. Aina sitä on joko liian laiha tai liian lihava. Koskaan ei ole hyvä. Nuorempana haukuttiin anorektikoksi, nykyään liian lihavaksi. Tyypillistä suomalaista perhekulttuuria. Kokoontumisien ainoa tarkoitus on aiheuttaa pahaa mieltä. 

Huomauttelu painosta ja jatkuvasti on vakava asia, voi jopa haitata joidenkin terveyttä tai hoikentumista jos siihen joskus lähtee. Miksi menet sinne kylään edes. Älä mene, soittele joskus. Sinulla on oikeus suuttua, ei tarvitse olla ikuinen miellyttäjä, jopa saada pieni "raivokohtaus" ja sanoa kunnolla. Heidän käytös on törkeää ja itsekästä. -Tietenkin kannattaa ottaa huomioon että jos ovat iäkkäitä, muisti ei pelaa ja sanominen on turhaa - eikä suuttuminen silloin auttaisi, joku voisi vaan traumatisoitua. Silloin joku napakka lause riittää tai ei vietä juhlia siellä. 

Ai hirveä tuo viimeinen yöhousujuttu. Minä en rehellisesti sanottuna olisi tuommoisten ihmisten kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Aina sitä on joko liian laiha tai liian lihava. Koskaan ei ole hyvä. Nuorempana haukuttiin anorektikoksi, nykyään liian lihavaksi. Tyypillistä suomalaista perhekulttuuria. Kokoontumisien ainoa tarkoitus on aiheuttaa pahaa mieltä. 

Onko se tyypillistä? Omassa suvussa ei tuollista harrasteta.

Joo, huomauttelu auttaakin paljon asiaa. Eli jos toisella on ylipainoa, sinä ystävällisesti sanot: laihduta. Jos joku on laiha, on pakko kertoa, että syö enemmän. Jos joku on vanhentunut sitten viime näkemän, on sekin sanottava ääneen.  On kommentoitava toisen väsynyt olemus, epäonnistunut hiusmalli, epäpukeva vaate. Oikaistava toisen puheessa olleen virheet. Korjattava ääntämystä, työttömälle sopii huomauttaa, että hae töitä. Mikä näitä ihmisiä vaivaa, kas siinä kysymys? Tuleeko hyvä mieli, tunnetko ylemmyyttä, koetko tehneesi päivän hyvän työn?

Vierailija kirjoitti:

No mikset sitten laihduta? Ylipaino on terveysriski.

Idiotismi se vasta terveysriski onkin ja ap:n kertoman perusteella tämän sukulaiset vaikuttavat kyllä melkoisilta idiooteilta. Jos he oikeasti olisivat huolissaan ap:n terveydestä, kommentit tuskin olisivat noin ilkeämielisiä.

Kun kerran tiedät itsekin että ylipainoa on niin nyt elämäntavat kuntoon ja ensi jouluna voit kohdata sukulaisesi normaalipainoisena!

Eikä ole mitään syytä odottaa tammikuulle, joulu on ohi eli heti huomenna hommiin - ota vaikka ne S koon yöhousut tavoitehousuiksi ja punnitse itsesi päivittäin.

Omassa suvussa viimeisillään syöpää sairastava kurppa ilmoitti, että taitaa olla tällä hetkellä suvun hoikin. Loimme häneen sääliviä katseita.

Minua täti on moittinut 30 vuotta kun olen kasvissyöjä, nyt hän on itse alkanut kasvissyöjäksi ja neuvoo minua kuinka kannattaisi alkaa kasvissyöjäksi. Hän myös moittii minua tuhluriksi mutta avoimesti minulle kertoo jo että kuun alussa on tuhlannut jo omat sen kuukauden rahansa, ostelee kaikkea jonninjoutavaa. Painosta huomauttelee myös, minulla paino nousi kun kilpirauhanen poistettiin, meni pitkään kun sai tasot paikoilleen ja vasta sitten paino alkoi laskemaan. Täti itse oli 70-luvulla ihan valtavan lihava, hänkin laihtui sitten kuin itsestään kun sai tyroksiinin.

"Käydä perheellä"?

Vierailija kirjoitti:

Kun kerran tiedät itsekin että ylipainoa on niin nyt elämäntavat kuntoon ja ensi jouluna voit kohdata sukulaisesi normaalipainoisena!

Eikä ole mitään syytä odottaa tammikuulle, joulu on ohi eli heti huomenna hommiin - ota vaikka ne S koon yöhousut tavoitehousuiksi ja punnitse itsesi päivittäin.

Hyvä trollausyritys, mutta ei ne S koon housut kaikille sovi vaikka miten laihduttaisi. Itselleni ne ei mahtuisi jo pelkästään leveän lantioluuston takia. 

Sitten kun laihdut, niin alkavat moittimaan, että olet liian laiha, että ei kukaan tykkää tuollaisista pakkasen r***kaamista pulkannaruista, ota tästä pullaa ja syö jne. Tiedän kyllä ihmistyypin. Koskaan ei ole hyvä. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Käydä perheellä ????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kerran tiedät itsekin että ylipainoa on niin nyt elämäntavat kuntoon ja ensi jouluna voit kohdata sukulaisesi normaalipainoisena!

Eikä ole mitään syytä odottaa tammikuulle, joulu on ohi eli heti huomenna hommiin - ota vaikka ne S koon yöhousut tavoitehousuiksi ja punnitse itsesi päivittäin.

Hyvä trollausyritys, mutta ei ne S koon housut kaikille sovi vaikka miten laihduttaisi. Itselleni ne ei mahtuisi jo pelkästään leveän lantioluuston takia. 

Paljonko lantionympäryksesi sitten on? Entä BMI?

Mitä siinä vikiset?

Laihduta läski.

Epämiellyttävän näköisiä kaikki läskit 😠

Vierailija kirjoitti:

Käydä perheellä ????

Käydä kylässä perheellä? Mikä tässä on vikana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Aina sitä on joko liian laiha tai liian lihava. Koskaan ei ole hyvä. Nuorempana haukuttiin anorektikoksi, nykyään liian lihavaksi. Tyypillistä suomalaista perhekulttuuria. Kokoontumisien ainoa tarkoitus on aiheuttaa pahaa mieltä. 

Onko se tyypillistä? Omassa suvussa ei tuollista harrasteta.

Ole kiitollinen. Mun perheessä todellakaan ei säästelty sanoja. Ja olin todella herkkä nuorena, joten kun läheiset jatkuvasti huomauttelivat että olen alkanut pyöristyä, masennuin ihan kunnolla. Sitten tuli masennuslääkitys, joka nosti ruokahaluni niin pilviin, että lihoin vuodessa kymmeniä kiloja! Siinä vaiheessa sentään tajusivat olla hiljaa. Ja mä olen siis ollut sekä alipainoinen että ylipainoinen, aina sain kuulla valitusta. Nykyään jos joku valittaa läskeistäni, sanon ihan suoraan että tiedän kyllä olevani läski, enkä aio laihduttaa. Oon elämäni aikana laihduttanut yhteensä varmaan sata kiloa ja se on loppu nyt. Nyt saatte tyytyä siihen mitä olen.

Kuulostaa tutulta. Itse laihduin yhdessä vaiheessa 50 kiloiseksi. (Pituutta 165). Sukulaiset ja vanhemmat olivat ihan suorastaan käärmeissään, että ei tuollainen nyt käy päinsä, mikä tuota vaivaa, eikö se syö mitään. Silti jossain vaiheessa äiti vähän myönsi, että näytän kyllä oikeastaan aika hyvältä tässä painossa. Sitten myöhemmin lihoin 65 kiloiseksi, ja silloinkin haukuttiin. Tuli kaikenlaisia ongelmia, ja lihoin 85 kiloiseksi, se vasta oli järkytys ja tuli kaikenlaista "auttavaa" kommenttia ja vinkkiä. Sitten laihduin 75 kiloiseksi, ja ihmeteltiin että miksi nyt olen laihtunut, olenko kipeä.