Lue keskustelun säännöt.
Onko normaali murrosikäinen
02.08.2010 |
aina hapan, vetelä, mikään ei huvita, mikään ei kiinnosta, kavereille ei voi soittaa ja jos kaverit soittaa ja pyytää johonkin, valehdellaan este. Eipä kaveritkaan montaa kertaa soittele.
Minen jaksa enää kauaa olla positiivinen ja kannustava, ihan kohta alkaa suusta tulla totuuksia
Kommentit (12)
eihän niitä ole pakko huutaa täysillä päin näköä, mutta voihan sitä keskustella siitä, mihin käytös todennäköisesti johtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä vaan hymistellä tai olla hiljaa. Siitä nuori huomaa että hänestä välitetään. Ja saattaahan nuoresi olla masentunut ja tarvita järeimpiä toimia.
Moni sysää ihan oikeat nuorten ongelmat murrosiän piikkiin ja se on paha se.
Jos murkku itkee ettei hänellä ole kavereita mutta ei itse kuitenkaan aktiivisesti pidä yllä niitä olemassaolevia kaverisuhteita, tuskin tulee murkullekaan yllätyksenä että yksin jää. Enkä aio ottaa siitä syytä niskoilleni vaikka kaikki nykyään onkin jonkun muun vika =)
Jos murkku itkee ettei hänellä ole kavereita mutta ei itse kuitenkaan aktiivisesti pidä yllä niitä olemassaolevia kaverisuhteita, tuskin tulee murkullekaan yllätyksenä että yksin jää. Enkä aio ottaa siitä syytä niskoilleni vaikka kaikki nykyään onkin jonkun muun vika =)
Minulla oli siis ihan liiaksikin kavereita, viihdyin enemmän sen parhaimman kaverini kanssa.
En yksinkertaisesti jaksanut olla joitenkin ärsyttävien, koko ajan minua moittivien ihmisten kanssa, joten halusin eroon heistä. Toi välttely ja esteiden keksiminen oli paras keino.
Älä puutu lapsesi asioihin, jos ei vaikuta masentuleelta. Anna hoitaa itse oman kaverisuhteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jo oikeesti mietin onko tuo masentunut.
ap.
Älä puutu lapsesi asioihin, jos ei vaikuta masentuleelta. Anna hoitaa itse oman kaverisuhteensa.
juuri masentuneelta. Ap kirjoitti että mikään ei kiinnosta eikä innosta siis muutkaan asiat kuin tuo kavereiden tapaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli siis ihan liiaksikin kavereita, viihdyin enemmän sen parhaimman kaverini kanssa. En yksinkertaisesti jaksanut olla joitenkin ärsyttävien, koko ajan minua moittivien ihmisten kanssa, joten halusin eroon heistä. Toi välttely ja esteiden keksiminen oli paras keino. Älä puutu lapsesi asioihin, jos ei vaikuta masentuleelta. Anna hoitaa itse oman kaverisuhteensa.
Jos en puutu mihinkään, makaa sohvalla telvisiota tuijottaen tai tietokoneen ruudun edessä katsoen animea youtubesta.
Minä eina ihmettelen miksei totuuksia saisi sanoa eihän niitä ole pakko huutaa täysillä päin näköä, mutta voihan sitä keskustella siitä, mihin käytös todennäköisesti johtaa.
TOtuuksien puhumisella ja siitä keskustelemisellä "mihi nkäytös todennäköisesti johtaa" tarkoitetaan yleensä sitä, että nuorelle todetaan että tämä on laiskuri joka siksi saa huonoja koenumeroita eikä tule pääsemään mihinkään jatko-opintoihin tai että tämän huonot kaverit vievät tämän viel ärikollisille poluille. Ja että liikunnan puute tekee hänestä läskin ja finninaamaisen. No nythän on niin että kyll äse nuori tämän jo tietää itsekin, mutta tilanne on oikeasti se, että numeroita ei vain silti irtoa, kaverit on vaan silti huonoja ja finniä pukkaa joka tapauksssa. Ei niiden huonojen asioiden hokemisella silloin ole merkitystä. Kannataisi mieluummin kannustaa että kiva kun luit näin ahkerasti, tällä menolla sun nierosi paranevat jo tänä syksynä, hyvä kun kävit lenkillä edes postilaatikolla asti, näytät jo pirteämmältä ja niin edelleen.
EI murrosikäisen kasvatus ole mitään kisaa siitä, kuka on oikeassa ja kenen syy mikn juttu on, sen tarkoitus on vain saada nuori kasvamaan vaikean iän yli ihmismäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveriporukassa varmaan ollut jotain kahnausta ja lapsesi kokee että häntä on kohdeltu ehkä epäoikeudenmukaisesti ja siksi ottaa välimatkaa olemassa oleviin kavereihin. Itselläni ttuollainen tilanne jatkui toista vuotta n. 15-vuotiaana.
Lapsesi kaipaa tukea uusien urien löytämisessä.
Kaveriporukassa varmaan ollut jotain kahnausta ja lapsesi kokee että häntä on kohdeltu ehkä epäoikeudenmukaisesti ja siksi ottaa välimatkaa olemassa oleviin kavereihin. Itselläni ttuollainen tilanne jatkui toista vuotta n. 15-vuotiaana. Lapsesi kaipaa tukea uusien urien löytämisessä.
Syksyllä alkaa uusia harrastus ja toivon sen parista löytyvän aivan uusia ystäviä
ja sun hommas nyt vaan on olla positiivinen ja kannustav kaikesta huolimatta. Pidä ne "totuutes" sisälläs ja ota huomioon, että sen nuoren kannalta nähtynä ne "totuudet" voivat olla täysin päinvastaisia ja silti ihan yhtä totta kuin sunkin "totuutes"