"Kannattaa tehdä lapset nuorena". Kun ei se vaan aina ole itse päätettävissä!!
Täällä turhautunut lapseton sinkku 32v. Näen punaista joka kerta kun kuulen tuollaista puhetta. Tiedän kyllä, että biologian takia ihanteellista olisi tehdä ne lapset mahdollisimman nuorena. Mutta kun elämä ei läheskään aina ole omassa kontrollissa eikä asiat mene aina kuten suunnittelee. Tässä kun itsellä on hirveä suru lapsettomuudesta niin sattuu aivan hirveästi kaikki syyllistävä puhe. Minulla on viimeisin vakava parisuhde kariutunut täysin ennakoimattomasti ja sen myötä myös perhesuunnitelmat. Elämä on heittänyt eteen muutenkin kaikenlaista mihin en ole voinut itse vaikuttaa ja sen takia olen edelleen tässä iässä ilman sitä kaivattua ja toivottua lasta.
Kommentit (59)
Ei ole mitään yhtä tiettyä tapaa elää elämäänsä, missä kaikki olisi mahdollisimman hyvin. Joku saa lapset nuorena ja toinen vanhempana, mitä sen on väliä? Toivottavasti kaikki lapset ovat rakastettuja.
News flash: lapsia ei ole pakko tehdä ollenkaan.
Itse samassa iässä ja sukulaiset jauhaa, että kannattaa nuorena tehdä, ellei halua autistia hoidettavaks. Äitini sisko vanhemmalla iällä sai kaksoset ja molemmilla kehitysvamma.
No eiköhän tuolla tarkoiteta että kannattaa tehdä ne lapset heti sitten kun siihen on mahdollisuus eikä lykätä sitä hamaan tulevaisuuteen vaikka on vakaa parisuhde, työpaikat jne.
Tietenkään jokainen ei pysty tekemään lapsia kovin nuorena mutta moni kyllä lykkää sitä vielä piedemmälle kuin olisi tarpeen.
Minua ihmetyttää, miksi jotkut kyttäävät niin tarkasti toisten lisääntymistä/lisääntymättömyyttä. Usein nämä ovat niitä, jotka ovat saaneet lapset nuorena ja heidän mielestään muidenkin pitäisi niin toimia.
Vierailija kirjoitti:
News flash: lapsia ei ole pakko tehdä ollenkaan.
No ei tietenkään ole, mutta kun minä nimenomaan olen aina halunnut ja sen takia tämä on vaikea asia. Ap
Itse viivytin lastentekoa, kunnes vanhempana tajusin, että ei minulla ole enää energiaa lasten kanssa touhuamiseen. 43-vuotiaana tein sitten raskaan päätöksen jäädä lapsettomaksi kokonaan. Nuorena olisi pitänyt jo valita toisin, kun vielä virtaa riitti ja olisi jaksanut juosta lasten perässä. Enää ei.
En halua lapsia. Lapset haittaa elämää ihan hirveästi. Lapset valvottaa ja sairastelee. Miten voi esim opiskella tai edetä uralla jos on lapsia?
N26
Vierailija kirjoitti:
En halua lapsia. Lapset haittaa elämää ihan hirveästi. Lapset valvottaa ja sairastelee. Miten voi esim opiskella tai edetä uralla jos on lapsia?
N26
Ihan hyvin voi.
Vierailija kirjoitti:
Itse viivytin lastentekoa, kunnes vanhempana tajusin, että ei minulla ole enää energiaa lasten kanssa touhuamiseen. 43-vuotiaana tein sitten raskaan päätöksen jäädä lapsettomaksi kokonaan. Nuorena olisi pitänyt jo valita toisin, kun vielä virtaa riitti ja olisi jaksanut juosta lasten perässä. Enää ei.
Aivan, mutta kuten AP kirjoitti, aina ei ole kyse omasta valinnasta.
Tietääkös kukaan millä iällä ne riskit kasvaa, että on suurempi todennäköisyys saada kehitysvammainen lapsi?
Itse olin liian mukavuudenhaluinen, että lapsille antaisin aikani. Ehkä nuorena olisin valinnut toisin. Nyt viidessäkymmenissä ja melko yksinäistä voi elämä olla.
Ymmärrän, että moni ei halua lapsia ja tämähän on täysin ok. Mutta nämä kommentit eivät minusta nyt kuulu tähän keskusteluun. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tietääkös kukaan millä iällä ne riskit kasvaa, että on suurempi todennäköisyys saada kehitysvammainen lapsi?
En tiedä, mutta tuossa joutuu tekee todella vaikean päätöksen ultrassa, kun tuo selviää. Itse en jäisi omaishoitajaksi kehitysvammaiselle kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkös kukaan millä iällä ne riskit kasvaa, että on suurempi todennäköisyys saada kehitysvammainen lapsi?
En tiedä, mutta tuossa joutuu tekee todella vaikean päätöksen ultrassa, kun tuo selviää. Itse en jäisi omaishoitajaksi kehitysvammaiselle kotiin.
Kuka nyt haluaisi jäädä kotiin köyhtymään? Meiltä päiväkodista lopetti kokonaan juuri yks äidiksi tullut työntekijä, kun lapsen hoito velvoitti jäämään kotiin. Harmi, ettei korvaus ole sen vertoinen, että sillä eläisi vrt palkkatyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkös kukaan millä iällä ne riskit kasvaa, että on suurempi todennäköisyys saada kehitysvammainen lapsi?
Tuo riski ei liity pelkästään ikään. Jos saa kehitysvammaisen lapsen vaikkapa 38-vuotiaana, olisi sama henkilö hyvin voinut saada sellaisen jo kymmenen vuotta aiemminkin. Aina ei voi vetää johtopäätöstä, että ikä on ollut syynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkös kukaan millä iällä ne riskit kasvaa, että on suurempi todennäköisyys saada kehitysvammainen lapsi?
En tiedä, mutta tuossa joutuu tekee todella vaikean päätöksen ultrassa, kun tuo selviää. Itse en jäisi omaishoitajaksi kehitysvammaiselle kotiin.
Eivät kaikki kehitysvammat selviä ultrassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkös kukaan millä iällä ne riskit kasvaa, että on suurempi todennäköisyys saada kehitysvammainen lapsi?
Tuo riski ei liity pelkästään ikään. Jos saa kehitysvammaisen lapsen vaikkapa 38-vuotiaana, olisi sama henkilö hyvin voinut saada sellaisen jo kymmenen vuotta aiemminkin. Aina ei voi vetää johtopäätöstä, että ikä on ollut syynä.
Ei tietenkään, mutta ikä on riskitekijä.
Varmasti asia on sinulle kipeä, mutta se ei muuta tosiasioita toisiksi.
Elämässä on paljon asioita, jotka kannattaa tehdä tietyllä tavalla jos toivoo tulosta X, ja on aivan selvää etteivät kaikki niihin pysty vaikka haluaisivat, ja toiset taas eivät halua samaa kuin useimmat. Tietysti se harmittaa, mutta mitä kiukuttelu auttaa? Faktat pysyvät silti faktoina.
Minä sain lapseni 42 -vuotiaana. Hyvin olen jaksanut ja lapsi on ihana ja terve. Sinulla on runsaasti vielä aikaa.