Mitä pahaa anopit ovat tehneet?

Anoppisi

Ei yhtään mitään, minulla on ihana anoppi.

Vierailija kirjoitti:

Ei yhtään mitään, minulla on ihana anoppi.

Tämä! Ap

Ei kai ole kyse siitä, että yksi ihmisryhmä kolonaan olisi kelvoton, vaan joka ryhmässä on mätämunansa.

Tunkenut keittiööni ja makuuhuoneeseeni järjestämään kaappejani mielensä mukaan ilman lupaa, kun oli hankkinut avaimen haltuunsa.  Hankkimatta kysymättä mielipidettäni astioita, verhoja, leluja ja lastenvaatteita.

Ensimmäinen erimielisyytemme oli, kun yritti riistämällä vauvan pois rinnaltani ja osti korviketta täysimetetylle. Kielsin antamasta korviketta ja vaadin saada vauvan takaisin, jolloin hän haukkui minut ja että riistän häneltä mummouden ja pojalta isyyden, kun imetän vauvaa. Auttamalla poikaansa aikataulujen suhteen, mutta ei minua, ellei siitä ole ollut apua pojalleen. Lastenhoitoapua on tullut vain, kun poika on pitkään matkoilla, mutta minä en ole päässyt omiin menoihini anopin avulla. Anoppi vaatii, että poikansa työuraan ei lapset saa vaikuttaa.

Iänkaiken on miniät inhonneet anoppeja, ja anoppeja inhoavista miniöistä tulee aikanaan taas inhottavia anoppeja. Nykyään nuoret naiset on vielä tosi itsekkäistä ja vaativia, joten heistä vasta hankalia tuleekin. 

Oma anoppi oli ihan kiva tavallinen ihminen. 

Puolison äiti jätti hänet kodittomaksi 12-vuotiaana. Ei tuollainen äiti voi olla hyvä ihminen, eikä luonnollisesti anoppina ollutkaan.

Kuulimme vasta jälkeen päin, että kumpikin anoppi oli sopinut keskenään, etteivät puutu meidän asioihin.

Tämä piti paikkansa.

Äitiäni kaipaan niinkuin äitiä kaipaa.

Anoppiani kaipaan myös, koska hänellä oli paljon tietoa entisen ja myöhemmän asuinpaikkansa asioista, sosiaalinen kun oli.

Ne eivät silloin kiinnostaneet, muuta Rouva teki äitinsä muisteloista

kirjallisen esityksen, jota täydennetään lähinnä hautausmaalta.

Lisäksi anoppi oli myös oivallinen ruoanlaittaja, jolle joulun ruoat olivat kunnia-asia tehdä mahdollismman paljon itse.

Tästä luopuminen terveydellisten seikkojen takia oli hänelle kova pala.

Terveisiä vaan kummallekin sinne pilvenreunalle.

Hyvin täällä pärjätään vaatimattomasti eläen.

Ei mitään. Hän on ihana ihminen, nykyään oikeastaan yksi läheisimmistä ystävistäni. Siskollani taas on aivan kammottava, täysin rajaton anoppi joka ei muuta teekään kuin pahaa.

Hän kontrolloi aikanaan omia lapsiaan ja aiheutti heille vakavat psyykkiset häiriöt. Toki appiukollakin oli kyntensä tässä pelissä. Minua kohtaan anoppi on ollut ihan mukava, vaikkakin hänen persoonallisuutensa on siinä määrin vinksallaan, että ihan normikommunikaatiosta ei ole ollut kyse. Kun hänen omat lapsensa hoitivat psyykensä kuntoon, meno oli aika hurjaa, koska anoppi ei nähnyt itsessään mitään vikaa. Me tulemme ihan hyvin toimeen, kunhan muistan suhtautua. 

Olen lihava, kouluttamaton, hidas, laiska, en osaa pukeutua, laitan huonoa ja väärää ruokaa, puhun väärää murretta, vioissa löytyy. Yritämme olla kohteliaita toisillemme ja painan arvostelut pahkaani.

Eu ole avaimia enkä huolisi. Kylässä kun käy istun sohvan reunalla enkä käy kaapeilla.

Sinappia!

Puolet anopeista on pahoja. Toinen puoli, vaimojen äidit, ovat täydellisiä ihmisiä joihin pitää joka päivä olla yhteydessä.

Anoppi oli sosiaalityöntekijä, joka valehteli pitkin sosiaalitoimen käytäviä minusta, kun laitoin rajoja hänelle ja kerroin milloin minun lapseni on kotona ja milloin mummolassa. Oli lastensuojelussa töissä.