Onko täällä määräaikaisessa työsuhteessa olevia?

Juurikin siksi, että kiinnostavat työt ovat olleet määräaikaisia projekteja.

Määräaikaisissa on myös se hyvä puoli, että ne loppuvat joskus. Olin pitkään vakituisessa työsuhteessa, jossa oli huono palkka, työntekijöitä ei arvostettu ja aina olisi pitänyt joustaa. Silti oli vaikeaa vaihtaa työpaikkaa. Työhaastatteluun pääseminen työpäivän aikana vaati aina valehtelua omalle työnantajalle.

Kyllähän määräaikaisuuksiin liittyy aina oma stressi siitä, että työsopimus loppuu.

Mä tein monta vuotta määräaikaisia, sijaisuuksia, sairauslomia sun muuta.

En kokenut vaikeaksi mennä uuteen paikkaan, koska osaan asiani. Työt eivät muuttuneet, vain ihmiset.

Tuo uuden paikan hakeminen, ei se ollut vaikeaa koska olin "isossa talossa" ja työpisteitä oli kymmeniä.

Määräaikaisuuden hyviä puolia on, ettei tarvitse olla kuppikunnissa mukana eikä työpaikan riidoissa! Myös liiat "paperiasiat" eivät rassaa eikä joutavat palaverit/kehittämispäivät.

Koska ei ole pätevyyttä, en voi saada vakipaikkaa. Teen sijaisuuksia epäpätevänä. Hyvä näin.

Mulla on lainat makettu, ei ole tarvetta kokopäivätyölle. Teen syksystä kevääseen ja max 8 kk vuodesta. Työvoimapula-ala, sovittavissa.

Siksi, että kesäksi pitää päästä irrottautumaan Oikeisiin Töihin 😎😁

Olen alalla, jossa käytännössä kaikki työt ovat määräaikaisia. Voisin vaihtaa alaa, mutta pidän töistäni ja arvostan alaani, en pidä toistaiseksi voimassaolevaa työsuhdetta riittävän arvokkaana jotta vaihtaisin tämän alan hyvät puolet pois.

Minusta nämä keskustelut määräaikaisuudesta vs. Toistaiseksi voimssaolevista työsuhteista on aika hassua. Toki tässä on stressi siitä, että tietää että x ajan kuluttua on aika etsiä taas uusia töitä, mutta kuvittelisin, että toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olisi sitten joku muu stressi. Ja jossain provikkapalkkahommissa varmasti vielä pahempi.

Teen määräaikaisuuksia. On helpottavaa ajatella, että työpaikasta pääsee eroon ilman selittelyitä tai karenssia. Miinuspuolena, että jatkosta ei saa tietää kuin viikkoa ennen, joten lomien pitäminen tai säästäminen on täysin uhkapeliä. Tyytyväinen silti näin.

Olen lähtenyt pari kertaa urallani määräaikaiseen- 8 vuoden pestin jälkeen otin vuoden määräaikaisen- joka olisi jatkunut puolella vuodella, mutta lähdin siinä vaiheessa. Sitten pari vakituista-määräaikainen joka osoittautui hirveäksi (minulle mm. huudettiin päin naamaa palaverissa koska en katsonut silmiin selittäjää), siitä palaverista kävelin tyynesti työpisteellä ja ammuin 10 hakemusta muualle ja lähdin koeajalla. Jos olisi joku takuu että nyt työllisyys ei romahda ja jää työttömäksi, olisi juuri parasta tehdä määräaikaisuuksia, alussa kaikki on kivoja ja pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja tapoihin, sitten puolen vuoden kuluttua alkaa oikeat piirteet tulla esiin ja ihmiset ärsyttää. Määräaikaisuuksissa ei myöskään tarvitse käydä kehityskeskustelunäytelmiä läpi :) Olen kanssa melkein 50v. Ajattelin että se olisi myös etu jos hakemuksessa ilmaisee että ei ole työnhaussa koska työtön, vaan on valinnut uraksi tehdä määräaikaisia pätkiä. 

Kiitos vastauksista! Koen itsekin että määräaikaisessa työssä on tietty vapauden tunne että se loppuu joskus. Tiedän, uuden paikan hakeminen on stressaavaa.

Olen ikäni tehnyt pitkiä vakituisia työsuhteita ja nyt koen, etten enää löydä sellaista vakituista työtä jota haluaisin tehdä pidempään.

Ap