Te joilla on ärtyneen suolen oireyhtymä, miten juhlissa?

Vaipat, ja syön mitä haluan.

Syön mitä vain ja seuraavat päivät on varattu kotona kärsimiselle. 😬

Ajattelin että syön kotona kunnon ruuan ja sitten juhlissa (illallisjuhla) napsin turvallisen tuntuisia ruokia hieman. Jos tulee oireita, niin joko kestän tai lähden kotiin. Ap

Imodiumia, ja syön mitä haluan. Lähden pois jos vatsa liikaa hermostuu.

Syön etukäteen niin, etten kuukahda, eikä ole ns tarvetta syömiselle. Syön sitten tarjoilupöydästä jotain, jos on ruokavalioon sopivaa. Pyrin olemaan tekemättä numeroa asioista, joskus isäntäväki tekee suuren numeron tästä, ja onhan se hieman vaivaannuttavaa, mutta olen jo tottunut. Tutut tietävätkin mitä voin syödä, oudommille en jaksa avata koko tarinaa, jos kysytään ruokavalio, niin ilmoitan että laktoositon / maidoton ja gluteeniton. En muutenkaan syö paljoa.

Eräs ystäväni teki tästä aina hirveän numeron, joten päädyin hänen tapauksessaan viemään juhliin mansikoita ja viinirypäleitä, ne minulle silloin sopivat.

Ei ibs aina ole siinä pahimmassa vaiheessa, jos on hyvä vaihe, vatsajoskus kestää vähän laajemminkin ruoka-aineita. Mutta ne mitä se ei koskaan kestä, niitä vältän aina.

Visibliniä. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin että syön kotona kunnon ruuan ja sitten juhlissa (illallisjuhla) napsin turvallisen tuntuisia ruokia hieman. Jos tulee oireita, niin joko kestän tai lähden kotiin. Ap

Tämä on varmasti paras toimintatapa. Minulla vatsa kipeytyy vääristä ruoka-aineista niin, etten voi seistäkään suorasa, enkä halua päiviä kärsiä sen vuoksi, joten välttelen parhaani mukaan.

Ei juhlissa aina väki edes huomaa, ettet syö juuri mitään, jos juttelet ihmisten kanssa ja pysyt poissa pöydän lähettyviltä ja kysyttäessä oletko jo syönyt, sanot että kyllä vaan kiitos. Hämäykseksi kahvikuppi tai skumppa ja joku pikkulautanen johon joku pikkupala käteen ja jättää sen sit jonnekin.

Kaikista nolointa isäntäväeltä on tehdä numero toisten syömisistä tai syömättä jättämisistä. Antaisi ihmisten olla, tärkeintä kai että ovat tulleet paikalle.

Ei Onglmaa kosk apteeki myy 100 tapletin pienen lasipurkin,jossa lukee:cuplaton

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin että syön kotona kunnon ruuan ja sitten juhlissa (illallisjuhla) napsin turvallisen tuntuisia ruokia hieman. Jos tulee oireita, niin joko kestän tai lähden kotiin. Ap

Tämä on varmasti paras toimintatapa. Minulla vatsa kipeytyy vääristä ruoka-aineista niin, etten voi seistäkään suorasa, enkä halua päiviä kärsiä sen vuoksi, joten välttelen parhaani mukaan.

Ei juhlissa aina väki edes huomaa, ettet syö juuri mitään, jos juttelet ihmisten kanssa ja pysyt poissa pöydän lähettyviltä ja kysyttäessä oletko jo syönyt, sanot että kyllä vaan kiitos. Hämäykseksi kahvikuppi tai skumppa ja joku pikkulautanen johon joku pikkupala käteen ja jättää sen sit jonnekin.

Kaikista nolointa isäntäväeltä on tehdä numero toisten syömisistä tai syömättä jättämisistä. Antaisi ihmisten olla, tärkeintä kai että ovat tulleet paikalle.

Tämä on totta, ettei ihmiset todennäköisesti huomaa mitään jos et itse mainitse asiasta.

Nyt ravintolassa annos tulee valmiiksi aseteltuna lautaselle, joten syön siitä sitten vain ne mitä tiedän turvalliseksi. Ei kenenkään kuulu kytätä kuka syö lautasen tyhjäksi ja kuka ei. Ap

Itse olen noudattanut ruokavaliota vasta vähän aikaa, vaikka olen kärsinyt suolistovaivoista niin kauan kuin muistan. Oireet viittaavat lähinnä laktoosi-intoleranssiin, ibs:ssään ja keliakiaan. Tajusin, että ruokavalioni noudattamisen aikana en ole tainnut käydä ollenkaan missään juhlissa, kylässä tai edes ravintolassa syömässä. Nyt pitäisi alkaa taas syömään vehnää kunnolla 3 kuukauden ajan, jotta voisin vihdoin mennä keliakiatesteihin. Mitään diagnoosia suolistovaivoilleni en ole koskaan saanut. Koska vaivat ovat kestäneet niin kauan lohduttaudun sillä tuskin on syöpää kun olisin siihen jo kuollut. Noudattamani ruokavalio on oikeasti auttanut jonkin verran ja vaikka kärsinkin yhä erilaisista suolistovaivoista en muista, milloin viimeksi olisin joutunut juoksemaan tuskassa kotiin tai julkiseen vessaan ripulit jo melkein housuissa. Pitäisi varmaan siirtyä kokonaan foodmap-ruokavalioon. Aika pitkälle tätä jo noudatan.

Olen sanonut että en syö viljoja (kaiken muun voin kärsiä ja siedänkin aika hyvin). Eli olen jättänyt emännän/isännän huoleksi tämän. Toisinaan olen vienyt jotain mitä voin varmasti syödä.