Eikö sosionomiksi ole psyk. testejä??

Itse pääsin sisään ilman mitään pääsykokeita tai tapaamisia avoimen väylän kautta. Oppilaitos on toisella puolella Suomea. 

Työharjoittelupaikkoja ei kuitenkaan saa tuosta vain, vaan niissä koulu ei auta kunnolla ja täytyy ainakin osata näytellä "hyvää" ihmistä, että pääse opinnoissa eteenpäin. 

Mutta sehän on ihan julkista tietoa, että AMK:hon otettiin ihmisiä etnisillä kiintiöillä ainakin vielä jokunen vuosi sitten ja joidenkin opistojen sivut komeilevat etnisten vähemmistöjen kuvia ja amis- ja AMK-puolella entisiä linnakundeja ja jopa murhaajia on koulutettu esim.nuorisotyöntekijöiksi. 

Joka tapauksessa sosiaaliala ei ole mikään trendikäs ala ja on vaikea sanoa, että kumpi on tässä muna ja kumpi kana eli hakeutuuko karski porukka alalle vai houkutellaanko alalle ronskia, elämänkouluhenkistä porukkaa. USA:ssa sosiaalityöntekijä on hierarkiassa sairaanhoitajan alapuolella ja sosiaalityöhön yms. haetaan matalammalla älykkyysosamäärällä kuin useimmille muille yliopiston aloille. Suomessa taas tuo 'helpoin' yliopiston ala on kasvatustieteet ihmissuhdepuolella ja sosiaalityö on tasaväkinen tai korkeammalla kuin sairaanhoito. 

Pönttöjä ihmisiä on omien terveysongelmien takia tullut aikanaan nähtyä ihan kaikilla tasoilla ja vaikka en noin keskimäärin odota hirveän paljon sosiaalialan ihmisen ajattelulta, vaarallisimmat tilanteet liittyy kuitenkin luonnollisesti terveydenhuoltoon ja eipä lääkäreilläkään noita testejä tietäkseni ole. 

Tiedän narsistisen tyypin joka läpäisi sosionomitutkinnon hyväksytysti läpi ja sillä oli oppimisvaikeuksia. Sinne kouluun pääsee kaikki halukkaat. Ainakin vuosien 2015-2018 aikana.

Tiedän kans yhden tämmöisen sekopää naisen, joka on just aloittanut sosionomi-opinnot aikuisena monimuotona.

On taitava manipuloimaan ihmisiä ja ei osaa puhua kuin itsestään. Hyvin rahanahne, minäkeskeinen ja aina oikeassa tyyppi.

Pelottavaa. Mut onneks tää ihminen tuskin koskaan suorittaa opintojaan loppuun, koska ei pysty aikatauluttamaan muutakaan elämäänsä.

Koulutetaanko sosionomit hönöiksi vai onko ne sitä jo muutenkin?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kans yhden tämmöisen sekopää naisen, joka on just aloittanut sosionomi-opinnot aikuisena monimuotona.

On taitava manipuloimaan ihmisiä ja ei osaa puhua kuin itsestään. Hyvin rahanahne, minäkeskeinen ja aina oikeassa tyyppi.

Pelottavaa. Mut onneks tää ihminen tuskin koskaan suorittaa opintojaan loppuun, koska ei pysty aikatauluttamaan muutakaan elämäänsä.

Puhutaankoha samasta ihmisestä? Ikää 40+ ja ystäväpiiri vaihtunut tasaisin väliajoin..?

Somessa täydellistä kaikki. Aina.

Ei ole enää mitään testejä sote-alalle. Sinne pääsee joko todistusvalinnalla tai amk-valintakokeen kautta.

Ei tuollainen koulutus mitään vaadi.

Naurattaa tuo yksi kommentti rahanahneesta sosionomista. Ei kovin perso rahalle kuitenkaan, jos sen ammatin valitsee :)

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa tuo yksi kommentti rahanahneesta sosionomista. Ei kovin perso rahalle kuitenkaan, jos sen ammatin valitsee :)

Riippuu vähän missä tekee töitä.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa tuo yksi kommentti rahanahneesta sosionomista. Ei kovin perso rahalle kuitenkaan, jos sen ammatin valitsee :)

Jos suuntana on yksityinen sektori ja aikomus vaikka jatkaa terapeutiksi, voi olla raha mielessä. Ei nää ihmisiä oikeasti halua auttaa

Eikös jossain ole tutkittukin, että monet narsistit haluavat johtajiksi tai päättäviin asemiin. Sosionomeista on pulaa, joten aikuispuolella kuka vaan voi päästä alalle. Tollompikin narsku voi kiipiä yllättävän ylös.

On yleisessä tiedossa, että sosiaalialalle, kuten hoitoalalle ja psykologiksi opiskelevat menevät sinne hoitamaan omia ongelmiaan. Kiinnostus alaan lähtee omista ongelmista. Siksi siellä on paljon ongelmaisia työntekijöitä.

Lääkäreistä taas tiedetään, että heistä monet nollaavat työviikot alkoholilla, joka johtaa ongelmakäyttöön.

Olisi mielenkiintoista nähdä eri sairauksien jakautuminen ammattiryhmittäin. Onko esim. nuohoojilla keuhkosyöpää enemmän kuin muilla.

Omalla kohdalla tuntuu, ettei pääse mitenkään, ei pääsykokeiden kautta eikä edes rahalla polkuopintojen kautta. Ei kyllä ole mitään diagnoosiakaan, eli vaikuttaisiko se sitten.

On yleisessä tiedossa, että sosiaalialalle, kuten hoitoalalle ja psykologiksi opiskelevat menevät sinne hoitamaan omia ongelmiaan. Kiinnostus alaan lähtee omista ongelmista. Siksi siellä on paljon ongelmaisia työntekijöitä.

Lääkäreistä taas tiedetään, että heistä monet nollaavat työviikot alkoholilla, joka johtaa ongelmakäyttöön.

Olisi mielenkiintoista nähdä eri sairauksien jakautuminen ammattiryhmittäin. Onko esim. nuohoojilla keuhkosyöpää enemmän kuin muilla.

Onko lähihoitajakoulutukseen testejä? Vanhustyössä selkeästi alalle sopimatonta väkeä.

Vierailija kirjoitti:

On yleisessä tiedossa, että sosiaalialalle, kuten hoitoalalle ja psykologiksi opiskelevat menevät sinne hoitamaan omia ongelmiaan. Kiinnostus alaan lähtee omista ongelmista. Siksi siellä on paljon ongelmaisia työntekijöitä.

Lääkäreistä taas tiedetään, että heistä monet nollaavat työviikot alkoholilla, joka johtaa ongelmakäyttöön.

Olisi mielenkiintoista nähdä eri sairauksien jakautuminen ammattiryhmittäin. Onko esim. nuohoojilla keuhkosyöpää enemmän kuin muilla.

Itselläni on eräs diagnoosi. Olisin kiinnostunut sosiaalialasta, todennäköisesti koska olen hyvin tunteellinen ja herkkäkin muiden tunteille ja ololle. Tuntuu hyvältä jos saan toteuttaa tätä puolta.

Ja siinähän voittaa kaikki, olisin hyvä tässä työssä. Ehkä vielä sinne vaihdan, diagnoosin ei pitäis olla este millekään.