Kohta aika nuorisotyöntekijän kanssa

Ei apua. Olen pian 20 ja pelkään syrjäytymistä, ei koulutusta tai mitään suunnitelmia tulevaisuuden varalta. En tahdo saada töitä, en päässyt edes Hesburgeriin (!!), vaikka olin mielestäni panostanut haastatteluun :'D Toisaalta pelkään sosiaalisia tilanteita niin ehkä parempi etten aspana toimi. Täälläpäin ei paljon avoimia työpaikkoja, en omista autoa, mutta hain läheiseen kaupunkiin siivoojaksi mutta kai etusijalla paikalliset. Tai sitten en vaan ole mihinkään tarpeeksi pätevä. Lopulta pakotin itseni (n. 2 kk sitten, tätä kestänyt 18-v saakka) ottamaan yhteyttä nuorisotyöntekijään, jos saisin jotain ohjausta/apuja.

Nyt vatsassa vääntää, tärisen ja hikoilen kamalasti. Tänään aika ja haluaisin saada kohtauksen matkalla niin ei tarvitsisi mennä. AION mennä, mutta hävettää oma tilanne kamalasti ja varmaan änkytän itseni keskustelun läpi.. Toivottavasti kiitän itseäni tulevaisuudessa..