Mielensäpahoittajavanhemmat

Luin espoolaisesta isästä, jota harmitti, kun poika ei saanut askarrella päiväkodissa isänpäiväkorttia. Ryhmässä oli jättämiä lapsia, joten kukaan et sitten askarrellut. Aiemmin oli näiden jättämien,lasten äidit päivittäneet mielensä.

Eli tehtiin niin tai näin, niin aina on joku vetämässä hernettä nenään. Jos meillä ei vietetä halloweenia, ei kukaan luokkakaverikaan saa askarrella kurpitsaa. Jos meillä ei vietetä joulua, tontut on kielletty koko ryhmältä. Jos meidän mussukka on allerginen siitepölylle, ei kukaan saa maalata kukkia tai puita. Ja koko touhuhan on lähtenyt liikkeelle suvivirrestä. Ei saa kukaan laulaa, kun meillä ei lauleta.

Mihin tässä vedetään raja vai eikö mitään rajaa edes ole ja syytteitä tiputetaan opettajien niskaan tauotta? Pohjanmaallahan tällaisen pahanmielen hinnaksi arvioitiin reipasta 1500 euroa. Mukava tapa tienata mielensäpahoittamisella. Missä on maalaisjärki?

Voisiko olla mahdollista,että ne askartelee,jotka haluaa, väsättiin sitten korttia vaikka Zeusille, ja loput väsää sitä spagettihirviölle, ja ne, jotka ei saa korttia askarrella lainkaan, voivat sitten vaikka kuunnella satua. Miksi homma on mennyt näin vaikeaksi? Voisiko suvivirttä hoilata keuhkojensa täydeltä ne, jotka haluavat ja loput voivat olla hiljaa ja odottaa, kunnes vuorossa on heille sopiva laulu? Jos kaikki on kiellettyä, koska muutama ei osallistu, ei voida tehdä yhtään mitään. Aika kaukana ollaan oikeudenmukaisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, jos vähemmistöt saavat päättää, mitä enemmistö saa tehdä.