MINUN vauvani on suloisin,vaikka itse olen melko ruma!

on Martina Aitolehden vauva! Ihan isäänsä tullu, ruma kuin mikä..

että monesti rumista vanhemmista tulee söpöimmät lapset :). Hassua.

on Martina Aitolehden vauva! Ihan isäänsä tullu, ruma kuin mikä..

että monesti rumista vanhemmista tulee söpöimmät lapset :). Hassua.

mutta todennäköisesti viimeistään varhaisnuoruudessa se rumuus tulee esille...

vauvat on suloisia

eikun nauti suloisesta vauvastasi

en todellakaan olen minkään näköinen, baarissakaan ei kukaan ikinä juttele, mutta lapseni on niin kaunis. Monta kertaa tuntematon kehuu lapseni ulkonäköä.

Saman olen todennut mitä joku yllä kirjoitti. Serkkuni lapsi oli todella suloinen ja nyt pääsi ripille ja hänen naamansa on venynyt. Ei voi suloiseksi enää sanoa.

Me sit taas ollaan molemmat sairaankauniita ja meil on aivan tajuttoman söpö lapsi. Kaikki kehuu.

Minun ainakin on.



Mutta tuosta rippikouluikäisestä venyneestä: monet onkin siinä iässä tosi honkkelon näköisiä, ja sitten yhtäkkiä jotenkin sutkahtavat naisiksi ja ovatkin kauniita.

me vanhemmat olemme aika kivan näköisiä, siis vaaleita ja sinisilmäisiä hyvä luusto ja hyvä kroppa(molemmat olemme tehneet mallin hommia nuorena). Vauvat eivät mielestäni olleet mitenkään erityisen kauniita, mutta nyt kun ovat koululaisia niin voin sanoa että heistä tulee todella komeita miehiä. Minusta kaikki vauvat on samanlaisia pötkäleitä, vasta isompana näkee millainen tulee.

mä olen koko nuoruuden ja vielä aikuisena (yli 40v olen) hyvännäköiseksi kutsuttu, vieläkin toisinaan joku viitsii flirttailla. Tosin, luulen nykyään, että mulla on vetskari auki tai salaatinlehti etuhampaiden välissä, jos joku kiinnittää huomiota norm. enemmän.

Mutta oikeasti, mulla on hyvä pylly, pitkät sääret, sirot kasvonpiirteet jnejne. Miehellä tosi hyvä kroppa (vaikka on jo lähes 50v.), mutta hänellä on tosi iso naama (ns. ei hyvännäköinen) ja isot luut muutenkin.



Mietinkin salaa, kun aloimme lapsia tehdä, että niistä tulee upeita tai monstereita tai jotain siltä välilät. Ajattelin, että poikalapsella tuo ei niin haittaisi. Kaikki 3 lastamme ovat isokokoisia, pitkiä, 2 laihaa ja yksi pullukka. Yhdellä (tyttö) isänsä iso naama, 2 muulla mun siro naama. Kahdella isänsä kroppa, yhdellä selvästi mun.



En tietenkään vihjaisekaan lapsille näistä ulkonäköasioista, ne eivät ole merkityksellisiä, mutta kunhan itse välillä pysähdyn katsomaan, että minkäs näköinen lapsi mulla tuossa onkaan. Vähän hassunnäköisiä kaikki, ihan äitinsä ja isänsä lapset.



Musta nyt vaan on mielenkiintoista katsoa joskus muitakin, että miten ne vanhempien piirteet siirtyy, yhdistyykö vai ei.

että rumista lapsista kasvaa kauniita aikuisia, eikä se ihan perätön väite ole. Ne piirteet, jotka lapsen kasvoissa on hallitsevia, on aikuisen kasvoissa sopusuhtaisia ja kauniita.



Me ei olla miehen kanssa ollenkaan hyvännäköisiä, ja raskausaikana toivoin, että lapsi ei ainakaan peris meidän ulkonäkövikoja; leiskuvan punaista tai kiharaa tukkaa sekä hymykuoppia. No, lapsihan peri nämä kaikki, ja on silti mun silmissä maailman söpöin ja ihanin.:)

Punaisessa tukassa ja hymykuopissa? Siis ihania ja kauniita ominaisuuksia!

Mä olen aina ajatellut et ne tekee ihmisen vähän kummallisen näköiseksi. Mut kiva jos joku ajattelee et ne on myönteisiä ominaisuuksia.:)

15

Meillä on yksi punatukkainen jolla pieni hymykuoppa toisessa poskessa ja vaaleatukkainen jolla syvempi hymykuoppa saman puolen poskessa:)

Mä olen aina ajatellut et ne tekee ihmisen vähän kummallisen näköiseksi. Mut kiva jos joku ajattelee et ne on myönteisiä ominaisuuksia.:) 15

On niin ihana. Meillä kaikkia noita ominaisuuksia lievinä, muttei kaikkia samassa lapsessa.

t. 18

Meillä on yksi punatukkainen jolla pieni hymykuoppa toisessa poskessa ja vaaleatukkainen jolla syvempi hymykuoppa saman puolen poskessa:)

Mä olen aina ajatellut et ne tekee ihmisen vähän kummallisen näköiseksi. Mut kiva jos joku ajattelee et ne on myönteisiä ominaisuuksia.:) 15