Lääkkeiden käyttö
Menin hautajaisiin ja siellä tuttu hautajaisvieras alkoi kyselemään, että olisiko minulla antaa rauhoittavaa, kun häntä ahdistaa ajatus hautajaisista ja hänellä ei ole reseptillä saatavaa lääkettä. Olin ihan huuli pyöreänä, että mitä, lääkettä ahdistuksen vuoksi, että eikö tässä tultu yhdessä suremaan ja olo sitten helpottaa jo muistotilaisuuden aikana? Minuun maailmaani on aina kuulunut ihmiset, jotka elävät ilot ja surut sellaisenaan. Huomasin, että tämä keskimääräistä lahjakkaampana pitämäni ihminen olikin käyttänyt lääkkeitä vaikeissa tilanteissa ilmeisesti ennenkin.
Toisella kertaa työkaveri, jonka imago silmissäni oli myös menestynyt, mutta ei ole enää, alkoi kerjäämään pilleriä esiintymisjännitykseensä. Kyllä minuakin on jännittänyt esiintyä, mutta silti olen mennyt, vaikka ääni vapisevanakin yleisön eteen, mutta sen sijaan en ole koskaan huomannut, että hänellä ääni olisi tärissyt. Jännitys on keventynyt, kun olen päässyt esityksessä alkuun. Olen tehnyt mielikuvaharjoitteita, hengittänyt paremmin ja rauhoittanut itseäni ja vain mennyt yleisön eteen, vaikka yleisö on huomannut, että jännitän. En ole koskaan ottanut yhtään lääkettä esiintymisjännitykseen, joten eihän minulla niitä ollut antaa.
Harmistuin näistä todella, sillä minä kohtaan vaikeudet ja jotkut ne vaan katsovat oikeudekseen näyttää täysin rauhallisilta ja itsevarmoilta lääkkeiden vaikutuksen alaisena! Jos lääkäri on määrännyt lääkkeet sairauden hoitoon, niin sitten, mutta että niitä käytetään ilman määräystä!
Kommentit (7)
Minä myös ymmärtäisin, että on rikos. Olen silti nähnyt, kun joku on antanut omista lääkkeistään. Laittomista aineista ei tiedä, että mitä ne sisältävät, joten ihmettelen, miten jotkut alkavat niitäkin käyttämään.
Ajattelin itse pyytää reseptin, että saan lääkittyä itseni niin, etten tunne enää mitään. Voi olla, että tuttusi suru on ylitsepääsemätön. Joskus niin on, eikä sitä oloa kestä. Väärinhän se on ilman lääkäriä käyttää, mutta tuskinpa tuossa tuskassa niin merkkasi. Mulla ei ole aikomustakaan käydä tätä suruprosessia läpi, kieltää ei voi, joten ei auta, kuin turtua...
Hautajaisissa annoin käsivarren, talutin istumaan ja kehotin hengittämään rauhallisesti, kun en antanut lääkettä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa annoin käsivarren, talutin istumaan ja kehotin hengittämään rauhallisesti, kun en antanut lääkettä.
ap
Hyvä. Aina ei ole taluttajaa.
USA ssa rauhoittavien napsiminen on todella yleistä, jos vähänkin on jotain kriisin poikasta. Toivottavasti se kulttuuri ei rantaudu ikinä Suomeenkin asti. Miksi ihminen ei saisi tuntea tunteita. Se on normaalia ja pitääkin tuntea, ei ihmisen kuulu olla mikään tunteeton robotti. Suru helpottuu suremalla. Se menee ohi, kun sen on käynyt läpi kunnolla,eikä pidättele keinotekoisesti lääkkeillä.
Vierailija kirjoitti:
USA ssa rauhoittavien napsiminen on todella yleistä, jos vähänkin on jotain kriisin poikasta. Toivottavasti se kulttuuri ei rantaudu ikinä Suomeenkin asti. Miksi ihminen ei saisi tuntea tunteita. Se on normaalia ja pitääkin tuntea, ei ihmisen kuulu olla mikään tunteeton robotti. Suru helpottuu suremalla. Se menee ohi, kun sen on käynyt läpi kunnolla,eikä pidättele keinotekoisesti lääkkeillä.
Suomessa käytetään alkoholia rauhoittavien sijaan. Tiedä sitten onko se yhtään parempi tapa lääkitä itseään?
Ilman reseptiä rauhoittavan ottaminen on huumausaineen käyttörikos.