Miten saada välit korjattua aikuiseen esikoiseen?
Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat molemmat jo reilusti aikuisia. Vanhemmalla on kaksi vähän isompaa tyttöä ja nuoremmalla aika lailla samanikäiset kaksospojat sekä tyttövauva. Rakastan molempia perheineen yhtä paljon ja tietysti toivoisin että he molemmat kävisivät suunnilleen yhtä paljon meillä kylässä, kun kaikki vielä suht lähekkäin asutaan. Vanhempaa ja hänen perhettänsä on kuitenkin ei olla saatu pitkään aikaan käymään, koska aina kun hän n. kerran kuukaudessa kysyy sopiiko x päivä, hän tekee sen todella viimetippaan ja lähes poikkeuksetta se ei sovi, koska meillä on paljon sellaisia menoja joita ei voi järkevästi siirtää (ehkä olisi pitänyt, mutta nyt on liian myöhäistä). Nuorempi sen sijaan kysyy/ilmoittaa aina ajoissa ja on usein myös valmis tulemaan vastaan; "voidaanko tulla to?" "meillä on silloin se teatteri, miten olisi pe?" "aa okei, se on hyvä", ei sen vaikeampaa, mutta vanhempi olisi vastauksesta jo loukkaantunut... Aina se sama "kyllä teille aina käy kun *siskonsa nimi* ehdottaa" aahhh. Totta kai oikeasti pysytään asiallisina, tässä vaiheessa aina selitetään että näin ei ole ja ettähänen kanssaan vaan sovitaan ajoissa ja molempien menojen mukaan, mutta ei auta ei. No, jouluisin meillä on perinne että molemmat lapset perheineen tulevat meille mutta nyt esikoinen uhkaa olla tulematta tämän jutun takia. Siispä kysymys otsikossa ja myös vaan miten saan hänet meille jouluksi?
Kommentit (15)
Minä en jaksaisi tuollaista yhtään. Olen perhe-elämäni lasten kanssa elänyt, nyt käyttäydytään kuten kylässä käyttäydytään; kysytään milloin sopii tulla. Menen ihan oman aikatauluni mukaan, jos joku loukkaantuu niin se on voi voi. Hyvin ollaan näillä säännöin tultu juttuun. En minäkään änge tai loukkaannu jos ovat muuta sopineet jos ehdotan kylään menoa.
No itse ainakin kiinnittäisin huomiota siihen että hän sanoo että sisarensa ehdotukset käyvät aina. Pyyhkäisit asian sivuun, mutta voi olla että tytär yritti sanoa jotain.
Ihmissuhteissa yleensäkin on huono lähestymistapa ajatella, että tuo ihminen on rikki kun se käyttäytyy epätoivotulla tavalla, mitä teen että se alkaa toimia kuten haluan?
On aika yleistä että juuri tuossa iässä ihminen alkaa pohtia lapsuuttaan ja kyseenalaistaa ehkä ensi kertaa sitä, miten vanhemmat kohtelivat häntä lapsena.
Itselläni kävi niin että nuo asiat eivät olleet vielä nousseet tietoisuuteen, mutta käyttäydyin välillä tosi aggressiivisesti äitiäni kohtaan. Siis ihan aikuisena, olin tosi kiltti teini. Alitajuisesti työnsin häntä pois, vaikka en vielä ymmärtänyt syytä.
Siinä on yksi selitys, mistä aikuisen lapsen hankala käytös voi johtua.
Käytkö sä itse koskaan lastesi luona kylässä? Minä lopetin vanhemmilla ja muilla sukulaisilla kyläilyn koska he eivät koskaan käyneet meillä. Vastasyntyneen kanssakin olisi pitänyt lähteä kulkemaan ympäri kyliä.
Tuota noin AP, olet itse vastuussa siitä millaiseksi suhde lapsiisi on muodostunut. Oli ne sitten aikuisia tai ei. Aloitusviestistä huokuu esikoisen syyllistäminen. Ota asia rohkeasti puheeksi hänen kanssaan. Se ettet sitä tee vaan kirjoitat vauvafoorumille ja rivien välistä kinuat hyväksyntää ja toivot esikoisen lyttäämistä, kertoo että syvällä sisimmässäsi tiedät että hänen käytöksensä on perusteltua.
Sinun kannattaisi kysyä, että oletko meille jostain jutusta loukkaantunut ja koetko, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Sitähän tuo tyttäresi koettaa viestittää. Asioita voi selvittää, kun niistä jutellaan. Kuuntele huolella, älä väitä vastaan ja pyydä anteeksi. Voit myös kysyä olisiko jotain mitä voisit tehdä hyvittääksesi asiaa.
Usein se riittää, että ihminen tulee kuulluksi. Hän ei tule kuulluksi, ohitat vain hänen sanomisensa, joten se on ilmeisesti ollut tapasi. Tapoja voi muuttaa, kun huomaa, että ne antavat väärän viestin toiselle osapuolelle.
Olen toiminut äitinä väärin monesti ja pyytänyt sitä anteeksi. Se on hyvä, että tyttäresi sanoo sinulle mistä kiikastaa, et silloin ole ihan toivoton tapaus. Minä ainakin arvostan tuota tyttäressäni, että hän pitää puolensa.
Trol lol loo.
Miksi et kutsu esikoistasi kylään? Voisit kysyä hyvää ajankohtaan
Aloituksen viimeinen kysymys puistattaa. Haluat pakottaa lapsesi teille jouluksi. Viis veisaat siitä mitä lapsesi haluaa. Vaan sinun tahtosi on määräys, ja lapsen pitää sitä noudattaa.
Sitähän lapsi testaa noilla vierailuehdotuksillakin. Että onko aina mentävä sinun ehdoilla vai kuunteletko lapsenkin toiveita.
Luonteiden erilaisuus, toinen osaa sopeutua ja ehdottaa tilalle muuta, toinen ottaa loukkaantumisena, etsii piiloviestejä ja rakentaa draamaa. Näihin on hankala varautua koska alkaa vaistomaisesti miettiä sanomisiaan ettei niitä voisi tulkita väärin, mikä taas kertoo vastapuolelle että keksit tekosyitä ja sinulla on jotain häntä vastaan.
Jaa-a. Tavallaan ihan mukava kuulla, että muidenkin perheissä on jouluisia ulosmarsseja.
Samaistun esikoiseesi. Hänestä tuntuu, ettei ole toivottu, ettei riitä, nuorempi sisarensa taas on tervetullut (syliisi), hänelle katetaan mieluinen joulu ja suitsutetaan kuinka hyvä ja kiltti tytär hän on - selvä suosikkisi siis.
Kysy tyttäreltäsi, miten voisit auttaa häntä luomaan omaa unelmien joulua, mitä hän toivoisi ja voisitteko toteuttaa sen yhdessä hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Tavallaan ihan mukava kuulla, että muidenkin perheissä on jouluisia ulosmarsseja.
Samaistun esikoiseesi. Hänestä tuntuu, ettei ole toivottu, ettei riitä, nuorempi sisarensa taas on tervetullut (syliisi), hänelle katetaan mieluinen joulu ja suitsutetaan kuinka hyvä ja kiltti tytär hän on - selvä suosikkisi siis.
Kysy tyttäreltäsi, miten voisit auttaa häntä luomaan omaa unelmien joulua, mitä hän toivoisi ja voisitteko toteuttaa sen yhdessä hänen kanssaan.
Siis mikä ohjelmatoimisto äiti on? Äidin pitäisi aikuiselle lapselle alkaa toteuttamaan jotakin UNELMIEN joulua? Aikuiset lapset on vapaita tekemään sellaisen joulun kuin haluavat, jos eivät halua tulla vanhempien luo. Mutta että luodaan unelmien joulua. Pikkaisen teennäisen kuuloista kulissia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Tavallaan ihan mukava kuulla, että muidenkin perheissä on jouluisia ulosmarsseja.
Samaistun esikoiseesi. Hänestä tuntuu, ettei ole toivottu, ettei riitä, nuorempi sisarensa taas on tervetullut (syliisi), hänelle katetaan mieluinen joulu ja suitsutetaan kuinka hyvä ja kiltti tytär hän on - selvä suosikkisi siis.
Kysy tyttäreltäsi, miten voisit auttaa häntä luomaan omaa unelmien joulua, mitä hän toivoisi ja voisitteko toteuttaa sen yhdessä hänen kanssaan.
Siis mikä ohjelmatoimisto äiti on? Äidin pitäisi aikuiselle lapselle alkaa toteuttamaan jotakin UNELMIEN joulua? Aikuiset lapset on vapaita tekemään sellaisen joulun kuin haluavat, jos eivät halua tulla vanhempien luo. Mutta että luodaan unelmien joulua. Pikkaisen teennäisen kuuloista kulissia!
Tietysti äiti voi myös jatkaa nykyiseen malliin. Pointtina ehdotuksessani on, että äiti kysyy ja kuuntelee ja tarjoaa yhdessä tehtyä joulua. Se on kädenojennus ja antaa mahdollisuuden keskustella kummankin toiveista ja luoda edellytyksiä perhejouluun.
Ne ultimatumit on nähty ja harvoin niillä saadaan unelmien jouluja tai edes yhteisiä jouluja.
Ymmärsinkö oikein, että esikoisesi kysyy noin kerran kuussa, että käykö teille, että tulisivat vaikka torstaina käymään. Silloin teillä sattuu olemaan menoja mutta, ette ehdota korvaavaa päivää tai koita joskus siirtää menojanne. Sen sijaan nuoremman lapsen kohdalla ehdotatte aina uutta päivää. Ja sitten vielä ihmettelet, että esikoinen suuttuu asiasta. Ehkä kannattaa kokeilla, jos vaikka ensi kerralla tulisit vastaan.
Pyytäisin itse hänet kylään ja antaisin listan päiviä, jotka sopivat. Hän voisi niistä valita sopivimman.