Miksi diabeetikoiden kuolleisuus on kaksinkertainen muihin verrattuna?
Kommentit (18)
Tarkottaako se että diabeetikot kuolee kaksi kertaa? Kun mun ymmärtääkseni täältä ei kukaan hengissä selviä, noinniinkuin pidemmän päälle.
uskon että tarkoitetaan kuolleisuutta tietyssä iässä.
On totta että diabeetikoille tulee pitkässä juoksussa liitännäissairauksia etenkin silloin jos he laiminlyövät omahoidon ja eivät noudata terveellistä ruokavaliota ja harrasta liikuntaa.
Diabeetikon on vaikeampaa toipua sairauksita.
Edellisen kommentteihin lisäyksenä, että samat ongelmalliset elintavat, jotka aiheuttava II-tyypin diabeteksen ovat mukana myös monissa muissa terveysongelmissa, esim. sydän- ja verisuonisairauksissa, suolistosyövissä yms. Jos ei muutosta elintapoihin tule, niin aivan varmasti nämä ihmiset kuolevat muita aikaisemmin.
ja esim. haavat paranevat huonommin. Muita syitä tässä on jo lueteltukin.
Koulutus auttaa ymmärtämään kansanterveys- ja tilastotieteitäkin. :)
sydän-ja verisuonitautien riskiä huomattavasti.
Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, ettei tekstissä puhuttu kuolleisuudesta tietyssä iässä tai tietyllä aikavälillä, vaan kuolleisuudesta yleensä.
Ja pointtini on nimenomaan se, että artikkelin mukaan diabeetikot kuolevat 2 kertaa todennäköisemmin kuin muut. Ei muuta kuin KIELIKURSSILLE mokomat tilastotieteilijät. ;)
ap
vaan toimittaja, joka ei ole ymmartanyt uutisesta olennaista.
ei se ole vain niin, etta ne diabeetikot, joilla huonot elintavat. Tarkoitan nyt ykkostyypin diabetekseen sairastuneita, varsinkin lapsilla voi olla vaikeaa loytaa hoitotasapainoa.
Ja on totta, että diabeetikot tyyppiin katsomatta kuolevat keskimäärin nuorempina. Elämäntavoilla on kuitenkin aivan ratkaiseva rooli siinä, syntyykö liitännäissairauksia ja miten kroppa kestää esim. infektiot.
Kun ravintoasiat ja liikuntapuoli ovat kunnossa, on hoitotasapainokin helpompi löytää, ja hyväkuntoisena sokerin heilahtelut tai tavalliset pöpöt eivät iske päälle niin voimakkaina. Suuri osa diabeetikoista kuitenkin voi elää ihan tavallista, laadukasta elämää.
Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, ettei tekstissä puhuttu kuolleisuudesta tietyssä iässä tai tietyllä aikavälillä, vaan kuolleisuudesta yleensä.
Ja pointtini on nimenomaan se, että artikkelin mukaan diabeetikot kuolevat 2 kertaa todennäköisemmin kuin muut. Ei muuta kuin KIELIKURSSILLE mokomat tilastotieteilijät. ;)
ap
tosiaan hieman parempaa taitoa kirjoittaa tilastollisista asioista. Tästä artikkelista on ilmeisesti puuttunut kaksi tietoa: Ajanjakso tai vastaava sekä onko kyse ykkös- vai kakkostyypin diabeteksestä. Molemmat kun ovat käytännössä eri sairauksia, vaikka insuliinin tuotantoon vaikuttavatkin.
"Kuolleisuus eli kuolevuus on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana kuolleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohden."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolleisuus
Eli kyllä tuo on ihan järkevästi kirjoitettu. Eihän tuollaista kuolleisuus -sanaa tarvitsisi olla ollenkaan, jos se tarkoittaisi ihmisen kuolemista ylipäänsä!
Ja on totta, että diabeetikot tyyppiin katsomatta kuolevat keskimäärin nuorempina. Elämäntavoilla on kuitenkin aivan ratkaiseva rooli siinä, syntyykö liitännäissairauksia ja miten kroppa kestää esim. infektiot.
Kun ravintoasiat ja liikuntapuoli ovat kunnossa, on hoitotasapainokin helpompi löytää, ja hyväkuntoisena sokerin heilahtelut tai tavalliset pöpöt eivät iske päälle niin voimakkaina. Suuri osa diabeetikoista kuitenkin voi elää ihan tavallista, laadukasta elämää.
haitallisempia kuin sellaisella, jonka elimistö ei pane pahakseen epäsäännöllisempiäkin elintapoja. Itse olen seurannut jonkinverran pienten lasten vaikeaa diabetesta ja silloin ei vielä elintavat niin ole huonotkaan, mutta sairaus voi olla hyvin pulmallinen.
ja vaikka hyvin hoidettuna ja hyvällä sokerirasapainolla riskit pienenevät, on diabeetikoilla silti kaikenlaista mitä perusterveillä ei. Tulehduksia, silmänpohjanpulmia, vanhempana helposti tulee kroonisia jalkahaavoja yms yms.
Siksi.
ei ollut se, minkälainen sairaus diebetes on ja mitä se mahdollisesti aiheuttaa, vaan se, että ap halusi mollata artikkelia ja sen kirjoittajaa, vaikka ei voinut edes kertoa lähdettä. Tämän lisäksi mollaus on aiheeton, sillä ap ei itse selkeästikään osaa tilastotiedettä eikä tunne väestön mittaamisen tapoja. Artikkeli oli ainakin tuon ap:n kertoman kohdan osalta ihan oikein. Tässä kävi niin kuin tällaisissa sekaannuksissa yleensäkin: Vika ei ole kirjoittajan vaan lukijan tyhmyydessä!
lukeminen on raastavaa, vaikka reaaliteetit onkin tiedossa. Silti jaksan uskoa että vielä lapseni elinaikana diabetekseen löydetään parannuskeino tai ainakin hoitomenetelmät paranevat huomattavasti.
joiden hoito on huonossa tasapainossa, saavat komplikaatioina retinopatiaa (näkö huononee), neuropatiaa (kävelykyky huononee) ja neuropatian vuoksi esim. varpaiden välien ja jalanpohjien haavat jäävät usein huomaamatta. Jalanpohjasta tai varpaiden välistä lähtee usein verenkiertoon bakteereja, jotka aiheuttavat verenmyrkytyksen. Lisäksi monesti diabeetikkojen munuaisten toiminta on huonoa, jolloin virtsaa ei erity ja joutuvat dialyysiin.
Eiköhän tossa ole riskejä ennenaikaiseen kuolemaan jo aika paljon.
diabeetikot sitten kahdesti vai elääkö meistä muista puolet ikuisesti?