Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa kãytetään kuukauden nimistä eri nimityksiä kuin mitä muu maailma?
17.11.2022 |
Esimerkiksi täällä puhutaan tammikuusta, helmikuusta ja maaliskuusta kun kaik,ia muualla maailmassa ne on January, February and March?
Kommentit (24)
Mitä hyvää sitten niissä muiden maiden kuukausiennimissä on? September on yhdeksäs kuukausi mutta nimi tarkoittaa seitsemättä, oktober kahdeksatta, november yhdeksättä ja december kymmenettä! Jotain juliaanisen kalentereiden jämiä, aikansa eläneitä kaikki, ja nykyisen kalenterin mukaan ihan päin helvettiä! Näe parempia unia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kaikkialla maailmassa" eli romaanisissa ja germaanisissa kielissä, jotka ovat samaa perua kuin latina, jota käytettiin nykyistä edeltävää juliaanista kalenteria rustatessa vuonna 46 eaa . Osa nimistä tulee roomalaisten jumalilta ja osa on tosiaan numeroita. Nykyinen gregoriaaninen kalenteri 1500-luvulta on katolisen kirkon parantelema versio, kun paavia pelotti että pääsiäinen karkaa kesään. Suomen kielellä kun ei ole mitään tekemistä latinan kanssa ja kalenteritkin ovat vaihdelleet, niin oikein sopivaa että nimet liittyvät nimenomaan suomalaiseen vuodenkiertoon.
Muutenkaan kaikkialla maailmassa ei ole edes sama kalenteri käytössä eli kuukauden määritelmäkin on eri.
Miksi Suomessa puhutaan tammi, helmi, maalis jne kun Japanissa ne ovat Ichi-gatsu, Ni-gatsu, San-gatsu, Shi-gatsu, Go-gatsu, Roku-gatsuj jne. Eli käännettynä ensimmäinen, toinen kolmas jne kuukausi. Paljon selkeämpää
Suomenkieli onkin rikkaampi, vivahteikkaampi ja kekseliäämpi. Ollaan keksitty muitakin nimiä kuin numeroluettelo.
Koska suomalaiset ovat persoonallisia.
Oliko muuta typerää kysyttävää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki muukin sanasto suomessa on erilaista kuin latinalaisissa tai germaanisissa kielissä. Ihan samalla tavalla myös esimerkiksi kiinan ja korean kielissä on aivan oma sanastonsa, joka ei juurikaan ole sukua latinalaisille ja germaanisille sanastoille.
Syyt ovat luonnollisestikin historialliset; miten näillä alueilla asuvat ihmiset tai kansat ovat vuorovaikuttaneet toistensa kanssa milloinkin.
Meillä on parempi mielikuvitus. Keksitään muutakin kuin vain numeroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kohta sinä aloitat keskustelun aiheesta: "Miksi suomalaisilla ei ole mitään omaa kulttuuria, vaan kaikki on muilta lainattua?"
Eli koettakaa nyt päättää, onko meillä omaa kulttuuria vai ei, ja onko se hyvä vai paha asia, kun on jotain, mikä ei ole muilta lainattua eikä muut ole sitä meiltä lainanneet.
Koska Suomen kieli haluaa paljastaa että moni asia liittyy kuuhun. Esimerkiksi jouluKUU, kesäKUU. Sitten on KUUkautiset, KUUmottaa, KUUlas. Kuulla on outo magneettinen vaikutus meriin. PUU ja KUU sana ovat myös lähellä toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohta sinä aloitat keskustelun aiheesta: "Miksi suomalaisilla ei ole mitään omaa kulttuuria, vaan kaikki on muilta lainattua?"
Eli koettakaa nyt päättää, onko meillä omaa kulttuuria vai ei, ja onko se hyvä vai paha asia, kun on jotain, mikä ei ole muilta lainattua eikä muut ole sitä meiltä lainanneet.
Suomessa ei ole omaa kulttuuria. Sen tuhosi kristinusko ja nykyinen amerikkalaistumisen kulttuuri.
Sitä kannattaa pohtia kun istuu hiljaa saunassa ja heittää löylyä. Siinä hetkessä ei suomalaiseen vaikuta kristinusko eikä amerikkalaisuus.
Toi on kyllä jännä että kuukausien nimet on säilynyt. Todella paljonhan on lainasanoja muista kielistä, vanhat sanat pääasiassa ruotsista. Jopa viikonpäiviin on eksynyt maanantai (måndag) tiistai (tisdag) ja torstai (torsdag)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ihana kieli. Harmi, että sitä puhuvia on niin vähän ja vähenee vaan
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muukin sanasto suomessa on erilaista kuin latinalaisissa tai germaanisissa kielissä. Ihan samalla tavalla myös esimerkiksi kiinan ja korean kielissä on aivan oma sanastonsa, joka ei juurikaan ole sukua latinalaisille ja germaanisille sanastoille.
Syyt ovat luonnollisestikin historialliset; miten näillä alueilla asuvat ihmiset tai kansat ovat vuorovaikuttaneet toistensa kanssa milloinkin.
Njaa, todella paljon tulee sanoja ruotsinkielestä. Tuoli jolla istut on stål, tai jos istut sohvalla niin soffa. Sänky jolla nukut säng jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, Suomessa on omat vanhat kuukausien nimet. Viikonpäivissä taisi enää omaa olla keskiviikko.
Joka kuukaudella on selkeä oma tunnelmansa. Vain meillä on kokonainen kuukausi Joulua! Ja sitten on tammikuu, jossa sana tammi viittaa vanhaan sanaan joka merkitsee sydänpuuta, napaa, koska tammikuussa aletaan olla sydäntalvessa.
Helmikuu on kaunis! Lumihelmet!
jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muukin sanasto suomessa on erilaista kuin latinalaisissa tai germaanisissa kielissä. Ihan samalla tavalla myös esimerkiksi kiinan ja korean kielissä on aivan oma sanastonsa, joka ei juurikaan ole sukua latinalaisille ja germaanisille sanastoille.
Syyt ovat luonnollisestikin historialliset; miten näillä alueilla asuvat ihmiset tai kansat ovat vuorovaikuttaneet toistensa kanssa milloinkin.
Njaa, todella paljon tulee sanoja ruotsinkielestä. Tuoli jolla istut on stål, tai jos istut sohvalla niin soffa. Sänky jolla nukut säng jne
Stål on kyllä ruotsiksi teräs. Siinä on paha istua 😂
Entä sitten. Ruotsin sana pojke lienee laina suomen sanasta poika.
Germaanikielten kuten englannin yms. sana vasara eli hammer, hammare, yms. lienee sekin laina suomalais-ugrilaisten sanasta hamara.
Ympäri maailmaa käytetään suomen sanaa sauna.
Yleisemmät sanat joita käytämme arjessa ovat silti tuhansia vuosia vanhoja. Kuten sana kieli.
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieli onkin rikkaampi, vivahteikkaampi ja kekseliäämpi. Ollaan keksitty muitakin nimiä kuin numeroluettelo.
Och vad har det varit för nytta med det? Man ligger alltid sist i allt av någon betydelse i Norden. De andra har normala namn på månaderna och väderstrecken, men inte finnarna. Samma gäller rätt mycket annat. Finland borde vara mera helhjärtat med i sin referensgrupp, vilken är Norden.
Det är inget fel på finskan, men att strunta i svenskan utan att ens lära sig något annat språk i stället ställer bara finnarna utanför sitt hemområde. Samma gäller utfasningen av svenska (och alla andra språk) på hemsidor, utfasning av svenskan i affärerna och utfasning av både finskan och svenskan till förmån för engelska på många multinationella produkter, speciellt i mataffärerna.
Vierailija kirjoitti:
Penkki, jakkara, peti, vuode.
Näistä penkki ja peti ovat lainasanoja (bench, bed esimerkiksi).
Suomi on hyvin itsenäinen kieli, kehittynyt sellaiseksi. Miksi? En tiedä, mutta pidän siitä. Onhan meillä urheilukin eikä sportti, ravintola eikä restaurantti, yliopisto eikä universiteetti, puhelin eikä telehvooni. Ihana kieli.
Terv. Ulkosuomalainen, suomifani