Olen 40 enkä halua elämässä enää mitään
Kommentit (64)
Nyt voit aloittaa oikean elämän. Aidon läsnäolon tässä maailmassa, jossa kaikilla on kaikkea, mutta koko ajan halutaan lisää. Onneksi olet päässyt siitä vaiheesta jo yli, elämästä tulee sen oivalluksen jälkeen ihanaa!
Sama kuin AP:llä. Nelikymppisenä totesin että olen tehnyt ja saanut elämältä kaiken mitä halusinkin. Aluksi oli juuri tuollainen olo, että mitäs nyt tässä pitäis tehdä. Sitten tajusin ettei tarvitse tehdä yhtään mitään, vain elää ja nauttia siitä elämästä jonka on saanut. Sen jälkeen onkin ollut kivaa eikä ole tarvinnut spennata oikeastaan minkään asian suhteen.
Oletko luovuttanut vai oletko saavuttanut kaiken mitä halusit? Eli oletko masentunut vai onnellinen?
Vierailija kirjoitti:
Oletko luovuttanut vai oletko saavuttanut kaiken mitä halusit? Eli oletko masentunut vai onnellinen?
Tuolla ei ole oikeasti merkitystä. Onni on häilyvää, jos ei pysty olemaan läsnä tässä elämässä. Luovuttanut mistä? Toisten, yhteiskunnan asettamista päämääristä kannattaakin päästää irti ja etsiä oma sisäinen rauha. Sen jälkeen ei ole hätää mistään.
Muistan saman tunteen yli nelikymppisenä. Olin saanut kaiken, mitä olin halunnut. Tuntui tyhjältä, kun ei ollut enää unelmia, joita kohti pyrkiä. Mutta ei se tunne kovin kauaa kestänyt. Tällä hetkellä elän täysillä ja tuntuu, että vuorokaudessa on tunteja aivan liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Oletko luovuttanut vai oletko saavuttanut kaiken mitä halusit? Eli oletko masentunut vai onnellinen?
Kaikesta pyristelystä huolimatta mitään saavutuksia ei jäänyt käteen.
Olen 36 v. ja onneksi multa löytyy vielä lapsenmielisyyttä ja uteliaisuutta.
Mulla jäi senverran työeläkettä että sillä elää. 40+ myöskin.
Vierailija kirjoitti:
Olen 36 v. ja onneksi multa löytyy vielä lapsenmielisyyttä ja uteliaisuutta.
No kyllä mullakin silloin. Nyt nelikymppisenä ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen 36 v. ja onneksi multa löytyy vielä lapsenmielisyyttä ja uteliaisuutta.
Mene pois nelikymppisten ketjusta.
Nyt voit nauttia elämästä! Voit tehdä ihan mitä haluat.
Ala kusipääksi. Se tuo sisältöä elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36 v. ja onneksi multa löytyy vielä lapsenmielisyyttä ja uteliaisuutta.
No kyllä mullakin silloin. Nyt nelikymppisenä ei.
Mullakin nykyään ihan eri fiilis kuin 36-v. Olin silloin sinkku, harrastin kaikkea ja kuvittelin eteneväni uralla. Kiinnosti tavata ihmisiä, uusia miehiä ja ystäviä. Matkustin yksin.
Nykyisin möllötän kotona. Ystävät ei kiinnosta. Parisuhteen olen quiet quitannut enkä tee sen eteen mitään.
N40
Vierailija kirjoitti:
Nyt voit nauttia elämästä! Voit tehdä ihan mitä haluat.
Noin mullekin sanottiin kun menetin lapseni.
Joo rajoitukset muuttivat elämäni enkä pääse kotoa enää pois.
Kuolet sitten pikkuhiljaa.