Harmittomia matkamuistoja

Muistatteko te joskus jotain välähdyksiä jostain menneisyydestä, jossaa oli joku outo fiilis, mutta silloin ei voinut muuta kun aistia, ehkä alitajuisesti jonkun outouden. Monille ehkä ei näyttäytyisi pätkääkään outona kyseinen tapaus. Mutta saattaa käydä kuitenkin niin, että huomaat tuolla mitättömällä parin minuutin tapaamisella, olevan joku yhteys johonkin myöhempään elämässä.
Tapahtui Sisiliassa monta kymmentä vuotta sitten. Pari teinityttöä pysäytti mut ja äitini ja pyysi nähdä äitini rannekelloa . Kävi ilmi, että eivät oikeastaan olleet kiinnostuneita ajasta, vaan mutisivat jotain italiaksi, ihailivat kelloa, joka ei nyt erityisen kallis ollut, mutta sellainen kullattu pinta.