Pahin Joulutraumasi?

Olin 5v kun meille tuli joulupukki joka kesken lahjojenjaon sanoi ettei joulupukkia ole olemassa ja repäisi tekopartansa ja tonttulakkinsa pois.

Vanhempien ryyppääminen. Omalle lapselleni ei tätä traumaa tule, siitä pidän huolen.

Iso möreääninen joulupukki olisi halunnut että minä ja pikkuveljeni olisimme istuneet sylissä ja laulaneet joululauluja. Veljeni piiloutui sängyn alle ja minä juoksin karkuun.

Kaikki lapsuuden joulut. Vanhemmat ympäripäissään.

Isä joi itsensä humalaan, äiti huusi isälle että miten isä kehtaa pilata joulun kun hän on sitä viikkokausia järjestänyt että meillä lapsilla olisi hyvä joulu ja me lapset kyyhötimme kukin jossain nurkassa toivoen että joulu olisi jo ohi. Monena vuotena tämä toistui ja minua ainakin jo alkoi jo syksyllä lähestyvä joulu pelottamaan kun tiesin mitä on tulossa. Äiti yritti aina kovasti etsiä isän viinakätköjä ja tuhota niitä, mutta lähes aina isä kuitenkin onnistui piilottamaan sitä viinaa jonnekin tai sitten ihan viime hetkellä sattui joku sukulainen käymään vaikka aattoaamuna tuoden juuri sitten jotain alkoholia lahjaksi minkä isä sitten joi itse heti vieraan lähdettyä.

Minulle se oli kun mies alkoi juomaan ja joi koko joulunpyhät ja osan myös välipäivistä, sohvalta hän ei edes kyennyt nousemaan ylös, silloin ajattelin, että teljen hänet talon ulkopuolelle. 

Menimme appivanhemien kutsuman heille joulupäivän aterialle, siellä oli myös koko muu sisarusparvi. Eräs veljistä saapui sisälle ja lausui: HYVÄÄ JOULUA KÖYHÄT! Itkin koko matkan kotiin ja puhuin miehelleni, että millaisen kasvatuksen hänen veljensä on saanut, vieläkin tunnen puistatuksen kun hänestä tulee puhetta. 

Ei ole semmosia. Toisaalta me ei olla mitään älyttömiä jouluihmisiä niin ei varmaan ikinä oo ollut mitään suuria odotuksia joulun suhteen.

Eräs joulu kun jouduin olemaan joulun psykiatrisessa sairaalassa joulun yli. Tavallaan ymmärsin, että se on minun hyväkseni olla siellä koska olin psykoosissa, mutta silti olisin tahtonut niin kovasti pois sieltä perheeni luokse jouluksi. En omassa pahassa olossani ja ahdistuksessani kyennyt ymmärtämään, että mikä taakka olisin ollut perheelleni jos olisin ollut kotona, koska sillä hetkellä en kyennyt oikein keskittymään kuin omaan itseeni ja mitä minä olisin halunnut. Puolittain väkisin minut oli sinne viety koska kyllä halusin apua mutta en olisi halunnut sairaalaan.

Jouduin lievään onnettomuuteen, jossa loukkaannuin juuri ennen joulua. En mitenkään pahasti, mutta jouduin silti olemaan sairaalassa joulun yli. Oli melko ikävä kokemus 8-vuotiaalle.

Jotain pientä hölmöilin penskana ja minut laitettiin kellariin arestiin. Pääsin sentään saunaan ja syöntiin mennessä pois ja pukkikin kävi

Vierailija kirjoitti:

Menimme appivanhemien kutsuman heille joulupäivän aterialle, siellä oli myös koko muu sisarusparvi. Eräs veljistä saapui sisälle ja lausui: HYVÄÄ JOULUA KÖYHÄT! Itkin koko matkan kotiin ja puhuin miehelleni, että millaisen kasvatuksen hänen veljensä on saanut, vieläkin tunnen puistatuksen kun hänestä tulee puhetta. 

Tuohan on vaan lähinnä hupaisaa.

Äitini osti vegaanisen kinkun ja pyysi aattona syömään. Olin pettynyt.

Mun koko lapsuuteni oli yhtä kaaosta koska isä oli kamala alkkis, mutta jostain oman kotikasvatuksensa syövereistä saanut mallin, että jouluna ei juoda. Se oli aina jouluna raittiina.

Siksi meillä oli aina se joulunaika hyvää perhe-elämää, isä alkoi jo hyvissä ajoin laittaa jouluruokia, meillä oli kaikkea sianpääsyltystä lähtien. Isän rosolli oli maailman herkullisilta.

Me käytiin jouluna jopa kirkossa.

Muuten elämä oli yhtä traumaattiset kaaosta.

Viimeinen joulu exäni kanssa jäi mieleen ikävänä. Tiesin että otan eron joulun jälkeen, joten eipä paljon kiinnostanut tehdä mitään. Lapsen takia jotain yritin.

Hanna 35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menimme appivanhemien kutsuman heille joulupäivän aterialle, siellä oli myös koko muu sisarusparvi. Eräs veljistä saapui sisälle ja lausui: HYVÄÄ JOULUA KÖYHÄT! Itkin koko matkan kotiin ja puhuin miehelleni, että millaisen kasvatuksen hänen veljensä on saanut, vieläkin tunnen puistatuksen kun hänestä tulee puhetta. 

Tuohan on vaan lähinnä hupaisaa.

Mielestäsi varmaan hieno käytös. Ota lause haltuun ja jaa sitä sukulaisillesi, köyhä!