Muuttuuko musiikkimaku, jos ihminen paranee masennuksesta tms?
Eli jos vihainen ihminen on kuunnellut amerikkarappia ja masentunut goottimusiikkia, tms, ja hän paranee vihasta tai masennuksesta, niin muuttuuko musiikkimaku?
Kommentit (15)
No eiköhän se ole aika tapauskohtaista...
Mä lakkasin kuuntelemasta musiikkia.
no enpä usko että automaattisesti alkaa mitään kaijakoota kuuntelemaan, eiköhän musiikkimaku ole ihan omakohtanen juttu ihan sama missä elämäntilanteessa ihminen on...
Mut siinä oot kyl oikeessa että yleensä biisivalinnat valikoituu mielentilan mukaan
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän se ole aika tapauskohtaista...
Näitä tapauksia juuri kyselenkin
Vierailija kirjoitti:
Mä lakkasin kuuntelemasta musiikkia.
Minulle kävi samoin. Elämä latistui masentuneena. Ei vaan kiinnostanut.
Kyllä musiikki peilaa mielialaa usein, mutta muuttuuko musiikkimaku? En usko.
Itse kuuntelen kaikkea klassisesta trash metallin kautta gangstarappiin. Huomaan mielialasta ja jopa vuodenajasta että genret vaihtelee.
Aina voi tietenkin avartaa mieltään ja antaa mahdollisuuden erilaiselle musiikille, mutta monet on kyllä aika genreuskollisia ja kaikki sen oman ulkopuolella on "kuuntelematta paskaa".
Siis pystyykö masentunut edes kuuntelemaan voimaantumisbiisejä tai iloisia rallatuksia? Tökkiikö ne pahasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä lakkasin kuuntelemasta musiikkia.
Minulle kävi samoin. Elämä latistui masentuneena. Ei vaan kiinnostanut.
Sama juttu. Lisäksi suorastaan ärsytti ja ahdisti biisit jotka muistutti niistä hyvistä ajoista ja elämästä ennen masennusta, tuntui ihan veitsen kiertämiseltä haavassa.
Voi muuttua tai sitten ei muutu. Minulla ei muuttunut, mutta masentuneena kuuntelin ehkä enemmän sitä synkempää osastoa musiikkimaustani, ja näin jälkeenpäinkin niitä kuunnellessa tulee mieleen silloiset tuntemukset.
Mielenkiintoinen kysymys.
Itse en kestänyt aikanaan yhtään rakkausvollotusta. Silloin, kun en ollut parisuhteessa, vaikka olisin halunnut. Nykyään kestän.
Masentuneempana kuuntelin yleensä jotain goottimetallia sekä surullisia ja synkkiä balladeja yms. Myös thrashmetallia ja muuta raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Masentuneempana kuuntelin yleensä jotain goottimetallia sekä surullisia ja synkkiä balladeja yms. Myös thrashmetallia ja muuta raskasta.
Mitä kuuntelet ei-masentuneena?
Mä oon aina kuunnellu hiphoppii, ja se ei todellakaan johdu mistään masennuksesta tai edes mielialasta.. Mulle se iskostautui aikoinaan sen asenteen takia koska mä itse tulen huonommista oloista.. Se taistelu sielt pohjamudista ja oman äänenkuuluvuuden tavoitteleminen on aina mua kiehtonu siinä genressä. Mä huomaan aina palaavani tähän, ihan sama mikä mun elämäntilanne on. Se on jotenki sellane turvallinen isähahmo.
Elikkä siis vastaus kysymykseesi on se että maku ei varmaankaan muutu, mutta kyllä se jollain tapaa voi silti mielentilastakin olla kiinni mitä kuuntelet niinkun joku tuolla jo sanoi.
m.30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentuneempana kuuntelin yleensä jotain goottimetallia sekä surullisia ja synkkiä balladeja yms. Myös thrashmetallia ja muuta raskasta.
Mitä kuuntelet ei-masentuneena?
Klassista, folkia, akustista rockia, countrya ym. Osittain samaa kuin masentuneempana, mutta positiivisia sävyjä, sävyjä ylipäätään, on enemmän.
.