Lue keskustelun säännöt.
Inhoan elämääni. Olen masentunut läski, joka ei jaksa tehdä mitään.
19.10.2022 |
Kaikki alkoi oikeastaan koronan aikoihin. Silloin meni työt ensin.
Tapasin miehen, jonka kanssa sitten osasin pilata elämäni ja muutin tämän kanssa yhteen. Oli väkivaltainen ja hallitseva. Nujersi itsetuntoni. Olen herkkä, joten aloin syyttelemään itseäni ja häpeämään.
Tämä johti lisääntyvään juomiseen, myöhemmin tunnesyömiseen. Lihoin yli 20 kg.
Sitten meni pari vuotta opiskellessa, juodessa ja tämän miehen kanssa. Muutin pois kaupungista, halusin erota mutta edelleen tapailimme.
Ystäviä ei oikein ollut. Koko elämä oli mennyt hetkessä nurin.
Masennuin pahasti.Olin myös rahaton ja väsynyt.
Yritin päästä hengiltä, en onnistunut.
Olen käynyt juttelemassa, yritän päästä terapiaan .
Nyt olen eronnut kokonaan moisesta paskasta, valmistunut, on uusi työpaikka ja yritän tsempata itseäni. Kaikki on taas auki. Silti olen aivan loppu. Aivan helvetin väsynyt tähän kaikkeen.
En jaksa tätä suorittamista. Yhden kurssin opiskelu on liikaa tällä hetkellä, kaikki on kuluttavaa. Jopa kaupassa käyminen, ruoan teko, uusi työ ja uuden oppiminen.
On päiviä kun melkein soitan, että irtisanon itseni.
Tuntuu kuin mehut olisi imetty ja kun vähän jostain energiaa saan niin sekin on katoavaa. Olen hetken päästä taas maassa itseäni syyllistämässä ja inhoamassa koska en jaksa.
Kommentit (17)
Näyttää että on liikaa ohjelmaa ja liikaa velvollisuuksia. Lepo olisi hyvä. Syksyllä ja viileään aikaan yleensä ihmisillä on levon tarvetta runsaasti, ainakin osalla, ei se ole mitenkään epänormaalia. Tasapainoa voi silti yrittää saavuttaa noin muuten ajatuksiin ja ehjyyttä, se usein vaatii omaa aikaa. Entä vitamiinit ja mineraalit. Moni muukin on lihonut ja yrittää pudottaa terveellisellä tavalla muutaman kilon. Onko juominen vaikuttanut menneessä miten elimistöön, ehkä se paranee. Terapeutin pitäisi osata käydä ystävällistä, rauhallista vuoropuhelua, ei tivata tai vetää monologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia naiset kiinnostuvat niin usein juuri väkivaltaisista ja hallitsevista miehistä?
Mikä vika niissä kilteissä ja kunnollisissa on?
En minä häntä valinnut siksi. Kaikki oli niin ihanaa aluksi. Piti olla hauskanpitoa mutta siinä tapahtuikin monenlaista, olin koukussa jossain vaiheessa.
Olen syyttänyt itseäni paljon ja miettinyt, että miksi ihmeessä en kuunnellut vaistojani.
Edelleen laitan välillä silmät kiinni ja haaveilen olevani siellä missä olin ennen tätä kaikkea.
Olin onnellinen, itsenäinen, kaunis, hyvässä kunnossa ja töitäkin, joita tykkäsin tehdä.
Oli tulevaisuus ja suunnitelmia, oli säästöjä ja tärkeitä asioita elämässäni.
Nykyään en enää edes muista kunnolla kuka olin tuolloin. Persoonani ja elämänilo jotenkin katosi enkä enää ole tiennyt yhtään millaisista asioista pitäisin ja mitä kohti mennä. Teen sitten vain jotain ja toivon, että se veisi jonnekin.
Ap
Hmm, sinullahan on nyt oikeastaan kaikki paremmin kuin ennen sitä miestä. Ylipainoko sinua nyt masentaa?
Aluksi kävelylenkkiä joka päivä. Piristää mieltä.
Tärkeintä on, että olet ottanut askelia oikeaan suuntaan. Onnittelut sinulle siitä! Sinuun on kohdistettu väkivaltaa ja minuuttasi on mitätöity. Sellaisesta toipuminen ottaa oman aikansa. Anna armoa itsellesi ja tee sen verran kuin jaksat. Hyvä että olet lähtenyt hakemaan apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on, että olet ottanut askelia oikeaan suuntaan. Onnittelut sinulle siitä! Sinuun on kohdistettu väkivaltaa ja minuuttasi on mitätöity. Sellaisesta toipuminen ottaa oman aikansa. Anna armoa itsellesi ja tee sen verran kuin jaksat. Hyvä että olet lähtenyt hakemaan apua.
Kiitos
Ap
Pitäisi varmaan hakea apua jostain, siis samanlaisessa tilanteessa olleiden piiriin.
Kovin yksinäiseksi olen tämän elämäntilanteen myötä joutunut, osittain oman häpeän ja pelkojen vuoksi.
Sitä vain pelkää ettei tästä toivu enkä löydä valoa elämästä enää. Pelottaa jos en enää nousekaan.
Onneksi olen alle 30v mutta kyllä tähän asti eletty elämä on ollut kyllä hyvin kuluttavaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit olla ylpeä itsestäsi koska olet selvinnyt tosta kaikesta! Tottakai ne kokemukset jättää jälkensä, mutta niistä voi toipua <3
Tiedän kokemuksesta, takana väkivaltainen, narsisti, skitsofrenia suhde 7vuotta, jonka seurauksena masennuin ja lihoin samoista syistä 30kg.
Itsetuntoni oli niin romuttunut että peiliin katsominen aiheutti itkukohtauksen ja halunsin päättää päiväni.
Aloin pikkuhiljaa keräämään palasiani kasaan. Kävin terapiassa ja sain onneksi hyvän terapeutin, joka antoi harjoitteita kotiin, millä sain ajatuksia toisaalle ahdistavista muistoista.
Aloin liikkua ja syödä terveellisemmin, ja niin tyhmältä kuin se aluksi tuntuukin niin kehuin itseäni peilin edessä, ilman että olisin ajatellut löytäväni mitään hyvää näkemästäni. Kuitenkin päivittäiset kehut itseltäni, joka olin itseni lyönyt alas, sai itsetuntoa palaamaan.. Välillä hajosin mutta aina seuraavana päivänä päätin taistella itseni ja elämäni eteen.
Nyt minulle kuuluu hyvää, löysin lopulta unelmien miehen, menimme naimisiin, laihduin normaalipainoiseksi, käyn kuntouttavassa työssä auttamassa muita ihmisiä joilla on vaikeaa.
Olen vihdoin onnellinen. Se ei ollut helppoa, mutta enään en ole katkera menneisyydestä, nykyään olen vahvempi nainen ja vapaa siitä kaikesta! Ja tajusin että ansaitsen parempaa ja selvisin!
Sinäkin Ap ansaitset onnen ja paremman elämän. <3 Tee asioita pikkuhiljaa, listaa ylös tavoitteita joista koitat pitää kiinni.<3
mm. Terapia, uudet ihmisuhteet, harrastukset, liikunta, rentoutuminen <3
Ja vertaistuki voi olla hyödyllinen todella!
Muistan sinua rukouksin!<3
Vierailija kirjoitti:
Voit olla ylpeä itsestäsi koska olet selvinnyt tosta kaikesta! Tottakai ne kokemukset jättää jälkensä, mutta niistä voi toipua <3
Tiedän kokemuksesta, takana väkivaltainen, narsisti, skitsofrenia suhde 7vuotta, jonka seurauksena masennuin ja lihoin samoista syistä 30kg.
Itsetuntoni oli niin romuttunut että peiliin katsominen aiheutti itkukohtauksen ja halunsin päättää päiväni.
Aloin pikkuhiljaa keräämään palasiani kasaan. Kävin terapiassa ja sain onneksi hyvän terapeutin, joka antoi harjoitteita kotiin, millä sain ajatuksia toisaalle ahdistavista muistoista.
Aloin liikkua ja syödä terveellisemmin, ja niin tyhmältä kuin se aluksi tuntuukin niin kehuin itseäni peilin edessä, ilman että olisin ajatellut löytäväni mitään hyvää näkemästäni. Kuitenkin päivittäiset kehut itseltäni, joka olin itseni lyönyt alas, sai itsetuntoa palaamaan.. Välillä hajosin mutta aina seuraavana päivänä päätin taistella itseni ja elämäni eteen.
Nyt minulle kuuluu hyvää, löysin lopulta unelmien miehen, menimme naimisiin, laihduin normaalipainoiseksi, käyn kuntouttavassa työssä auttamassa muita ihmisiä joilla on vaikeaa.
Olen vihdoin onnellinen. Se ei ollut helppoa, mutta enään en ole katkera menneisyydestä, nykyään olen vahvempi nainen ja vapaa siitä kaikesta! Ja tajusin että ansaitsen parempaa ja selvisin!
Sinäkin Ap ansaitset onnen ja paremman elämän. <3 Tee asioita pikkuhiljaa, listaa ylös tavoitteita joista koitat pitää kiinni.<3
mm. Terapia, uudet ihmisuhteet, harrastukset, liikunta, rentoutuminen <3
Ja vertaistuki voi olla hyödyllinen todella!
Muistan sinua rukouksin!<3
Tämä oli ihana, lohduttavakin viesti. Kiitos
Kaikista mukavinta on kuulla kun joku on tuollaisen helvetin jälkeen noussut ylös ja on eheämpi kuin koskaan. Minusta tuo on ihailtavaa ja olen onnellinen puolestasi. Sisimmässäni toivon, että minullekin käy hyvin.
Unelmoin, että ensin tämä energiataso nousee. Nyt vielä yritän kerätä palasia ja kestää vain.
Sitten toivon, että saan sitä tarmoa jota minussa on ollut. Jaksan taas pitää huolta itsestäni, jaksan tehdä töitä sydämestäni sekä käydä terapiassa. Tehdä oikeita asioita itselleni.
Siinä olisi jo alkuun valtavan paljon sellaista mikä toisi jo uskoa tulevaan.
Yritän nyt vain jaksaa ja rukoilla itsekin. Kiitos vielä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi on voimakas depressantti. Sen, kun saat elimistöstä pois, alkaa taas aurinko jossain vaiheessa paistaa.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi on voimakas depressantti. Sen, kun saat elimistöstä pois, alkaa taas aurinko jossain vaiheessa paistaa.
Tämä on totta. Ei alkoholille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän sama juttu ja nyt tajusin että vaadin itseltäni liikaa. Pitäisi tosiaan vain aloittaa vaikka kiertämällä talo ja kiitellen itseä loppupäivä. Vaikee ymmärtää...
Mies väittää myös ettei voi keskittyä etätöiden tekoon, kun piereskelen lähes jatkuvasti. Häntä kuulemma häiritsee kovaääninen, pitkäkestoinen rutina ja kaikkialla asunnossamme leijuva hirveä löyhkä. Oon tosi loukkaantunut tästä😢
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista olisi unelmaelämäsi? Uskalla unelmoida. Olet tosiaan nuori, sinulla on vielä kaikki edessäsi.
Minulla elämä ollut rimpuilua, masennusta, kovaa kohtaloa, vakavia sairauksia, menetyksiä, mutta nyt keski-ikäisenä teen elämästäni juuri sellaista kuin olen halunnut ja toteutan unelmiani.
Vierailija kirjoitti:
Mies väittää myös ettei voi keskittyä etätöiden tekoon, kun piereskelen lähes jatkuvasti. Häntä kuulemma häiritsee kovaääninen, pitkäkestoinen rutina ja kaikkialla asunnossamme leijuva hirveä löyhkä. Oon tosi loukkaantunut tästä😢
Ap
On kyllä niin lapsellinen trollaus, että tyhmäkin tajuaa, ettet ole ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit olla ylpeä itsestäsi koska olet selvinnyt tosta kaikesta! Tottakai ne kokemukset jättää jälkensä, mutta niistä voi toipua <3
Tiedän kokemuksesta, takana väkivaltainen, narsisti, skitsofrenia suhde 7vuotta, jonka seurauksena masennuin ja lihoin samoista syistä 30kg.
Itsetuntoni oli niin romuttunut että peiliin katsominen aiheutti itkukohtauksen ja halunsin päättää päiväni.
Aloin pikkuhiljaa keräämään palasiani kasaan. Kävin terapiassa ja sain onneksi hyvän terapeutin, joka antoi harjoitteita kotiin, millä sain ajatuksia toisaalle ahdistavista muistoista.
Aloin liikkua ja syödä terveellisemmin, ja niin tyhmältä kuin se aluksi tuntuukin niin kehuin itseäni peilin edessä, ilman että olisin ajatellut löytäväni mitään hyvää näkemästäni. Kuitenkin päivittäiset kehut itseltäni, joka olin itseni lyönyt alas, sai itsetuntoa palaamaan.. Välillä hajosin mutta aina seuraavana päivänä päätin taistella itseni ja elämäni eteen.
Nyt minulle kuuluu hyvää, löysin lopulta unelmien miehen, menimme naimisiin, laihduin normaalipainoiseksi, käyn kuntouttavassa työssä auttamassa muita ihmisiä joilla on vaikeaa.
Olen vihdoin onnellinen. Se ei ollut helppoa, mutta enään en ole katkera menneisyydestä, nykyään olen vahvempi nainen ja vapaa siitä kaikesta! Ja tajusin että ansaitsen parempaa ja selvisin!
Sinäkin Ap ansaitset onnen ja paremman elämän. <3 Tee asioita pikkuhiljaa, listaa ylös tavoitteita joista koitat pitää kiinni.<3
mm. Terapia, uudet ihmisuhteet, harrastukset, liikunta, rentoutuminen <3
Ja vertaistuki voi olla hyödyllinen todella!
Muistan sinua rukouksin!<3
Tämä oli ihana, lohduttavakin viesti. Kiitos <3
Kaikista mukavinta on kuulla kun joku on tuollaisen helvetin jälkeen noussut ylös ja on eheämpi kuin koskaan. Minusta tuo on ihailtavaa ja olen onnellinen puolestasi. Sisimmässäni toivon, että minullekin käy hyvin.
Unelmoin, että ensin tämä energiataso nousee. Nyt vielä yritän kerätä palasia ja kestää vain.
Sitten toivon, että saan sitä tarmoa jota minussa on ollut. Jaksan taas pitää huolta itsestäni, jaksan tehdä töitä sydämestäni sekä käydä terapiassa. Tehdä oikeita asioita itselleni.
Siinä olisi jo alkuun valtavan paljon sellaista mikä toisi jo uskoa tulevaan.Yritän nyt vain jaksaa ja rukoilla itsekin. Kiitos vielä.
Ap
Kiitos!<3 Olen itsekin välillä ihmetellyt miten selvisin hengissä. Rukous auttoi eteen päin ja elämäni muuttui niin merkittävästi, että uskon siihen sinunkin kohdallasi!<3
Älä anna periksi!
Olen varma, että sinä toivut tästä ja asiat menevät parempaan suuntaan ja saat elämääsi iloa ja valoa.
Nyt laitat itsesi etusijalle ja keskityt omaan toipumiseesi ja uskalla ottaa askelia kohti niitä asioita mitä haluat.
Älä anna sille exälle valtaa tuhota sinun elämääsi yhtään enempää, voit päästää irti ja heittää sen kaiken roskakoriin vaikka tunteita käsittelisi niin se kun päätät jatkaa on se paras mitä voit tehdä.
Se oli ehkä suurin asia kun tajusin että itse pidin kiinni exän aiheuttamasta tuskasta ja annoin hänen edelleen vaikuttaa minäkuvaani, joka perustui kuitenkin täysin valheelliseen todellisuuteen, koska ei kukaan terve mies kohtele naista noin.
Ole itsesi paras ystävä..<3
Ja muista, sinä olet arvokas ja korvaamaton, sekä nuori, joten elämää on edessä ja se on vielä elämisen arvoista <3 Toivon myös että asioita käsiteltyä löytyy mies joka kohtelee sinua hyvin!
Koska vaikken kokemani vuoksi uskonut, niin hyviäkin miehiä on, ja kun semmoinen löytyy niin siinäkin pitää uskaltaa ottaa riski eikä antaa exän vaikuttaa pätökseen.
Silti tuntuu, että on vain pakko jaksaa. Pakko yrittää mennä nyt johonkin suuntaan.
Ap