Jos olet tehnyt ison elämänmuutoksen niin kertoisitko?

Olen keskellä elämänmuutosta, ja sen olen huomannut että elämänmuutos ei todellakaan tapahdu hetkessä ja aina välillä tulee takapakkia. Mutta kun ei luovuta ja pikkuhiljaa rakentaa hyviä päivittäisiä tapoja jotka tukevat sitä muutosta niin kyllä sitä edistystä tapahtuu. 

Ap. Huomasin että mun täytyy lisätä elämääni niitä asioita jotka tukevat muutosta. Ja luopua niistä mikä on vanhaa ja mikä ei enää toimi.

Heitin toksiset ihmiset menemään, hoidin mielenterveyteni kuntoon ja paransin addiktion. Olen nykyään aivan hirveän onnellinen.

Hyvä aloitus! Tämä kiinnostaa minuakin ja asia on ollut kovasti mietinnän alla. Sairastuin vuosi sitten vakavasti ja nyt paranemisen tiellä. Samalla mielekästä tehdä muutoksia elämässään. Tauti sanelee jo muutoksia mutta halu tehdä muutoksia ns. omasta vapaasta tahdosta.

En nyt tiedä, haettiinko aloituksella jotain laihdutus-elämänmuutosta, mutta omani nyt ei kuitenkaan siihen liity. Minun elämänmuutokseni oli jonkinlainen näkökulman muutos, kun vihdoin hyväksyin, että en osaa olla ns. "normaalissa" työelämässä. Olen siellä toki ollut (jäin juuri työttömäksi) ja nyt yritän järjestää loppuelämäni niin, että voin pysytellä työelämän ulkopuolella aina. Aion jatkossakin kuitenkin harkita mieluisia lyhytaikaisia projekteja, jos niitä tarjotaan ja todennäköisesti joudun ottamaan vastaan ainakin lyhytaikaisia töitä, taloudellisen tilanteen vuoksi. Minulla ei oikeastaan ole aavistustakaan, miten selviän tämmöisellä epämääräisellä strategialla, mutta kun lopulta hyväksyin tällaisen "ulkopuolisen" elämän, niin se vapauden tunne, jonka koin, oli niin voimakas, että tämä on nyt vaan saatava toimimaan :)

Eli elämänmuutos ei ollut niinkään tietoinen päätös, kuin vahva ja vastaansanomaton tunne siitä, että se aikaisempi tie oli käyty loppuun.