Miksi kukaan ei ole kiinnostunut minusta ja tutustumaan?

Seuraan

Ei minustakaan. Tiedän, että minusta on pidetty kaikissa työpaikoissa ja olen sanavalmis ja sanon kyllä, jos on sanottavaa. Silti kukaan ei halua tutustua vapaa-ajalla.

Sama juttu. Ei kukaan mustakaan. Olen erilainen ja hiljainen.

Mikä voisi olla syynä?

Varma keino muuttaa tilannetta on kiinnostua muista. Suurin osa kaipaa huomiota, kavereita, mutta aloitteen tekeminen on osalle liian vaikeaa. Vikaa ei ole kenessäkään kuin korkeintaan psykopaatilla. Se, että keskittyy siihen mikä-minussa-on-vikana näkyy taatusti ulospäin ja miksi moni muu , myös arempi, vetäytyy varmuuden vuoksi taka-alalle välttääkseen tutustumiseesi liittyviä riskejä. Jos et olekaan kiva/jos et haluakaan olla kaveri/jos puhut aina vain itsestäsi/ tmv ajatellaan puolin ja toisin.

Tutustuminen ihmisiin on tunnustelua.Vaikka moni inhoaa säästä puhumista tai muita yhdentekeviä aiheita, niin usein sosiaaliset ja hyväntahtoiset ihmiset ymmärtävät sääkeskustelun perimmäisen idean kuin ihan oikeasti taivasteltaisiin räntäsadetta. Myös huomaavaisuus saa ihmiset herkästi puhumaan. Sen puitteissa on myös helppo tutustua, ettei rynnikään ekana joka paikkaan ja antaa mennä ensin, pitää ovea auki, kysyy voinko olla avuksi yms.  Tällaista voi harrastaa työpaikalla, naapuruston kanssa, lähikaupassa, jossakin harrastusryhmässä jne. Ihmiset huomaavat ystävällisyyden, sillä sitä ei ole ikinä liikaa. Hiljainenkin ihminen voi huokua ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta, vaikka ei sanoisi sanaakaan. 

Voisiko tästä olla yhtään apua?