Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teidänkin perheessä se yksi koulunsa helposti selvittävä lapsi ja sitten se toinen
10.10.2022 |
joka ei meinaa selviytyä mistään?
Meillä on ja en enää tiedä, mitä tehdä. Joudutaan avustamaan koko ajan läksyissä ja kokeisiin lukemisissa ja tulokset on kutosta ja hyvässä lykyssä seiskaa. Lapsi on ysillä ja mitään erityisen tuen päätöstä ei ole, joten pääsee erityisopettajan pienryhmiin välillä, jos sattuu mahtumaan. Alakoulun selvitti vielä ihan hyvin arvosanoin, mutta nyt yläkoulussa oma-alotteisuus, motivaatio ja suoraan sanoen osaaminen on romahtaneet.
Ja kuten otsikossa sanoin, esikoinen selvitti peruskoulun ja lukion tasaisella ysirivistöllä ilman, että opintoihin mitenkään tarvitsi sekaantua. Joskus autettiin matikassa, jos halusi selvittää jotain yksittäistä asiaa. En siis oikein tiedä, onko tämä nyt jotenkin normaali tilanne ja on vain päästy tähän saakka helpolla vai kuuluisiko koulunkäynnin olla kuitenkin vähän vähemmän työllistävää vanhempien osalta? Ja jos kuuluisi, niin mitä tässä voi tehdä?
Kommentit (17)
Lisään vielä, että ellei tämä lapsoseni jolla ollut haastavampaa olisi niin "kunnollinen" ja tunnollinen, niin olisi varsin varmasti lähtenyt menemään aivan päin peräsintä, mutta koska hän kuitenkin näki kiitettävästi vaivaa ja halusi toimia ns oikein ja hoitaa hommansa, niin kaikki sujui sitten kuitenkin ihan hyvin ja nyt tosiaan tilanne mainio.
Ja/tai jos me vanhemmat ei olisi panostettu ja tuettu häntä.
-1-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta! Meillä tuo lukiosta haaveilee ja muutamaa arvosanaa nostamalla se voisi olla mahdollista. Mutta en suoraan sanottuna tiedä, onko se hänelle oikea paikka ollenkaan. Lukio vaatii vielä enemmän suunnitelmallisuutta ja itseohjautuvuutta ja sitä ei tunnu olevan. Enkä itse ole sitä mieltä, että sinne kannattaa kaikkien mennä aikaansa kuluttamaan ja suoriutumaan juuri ja juuri läpi. Muitakin vaihtoehtoja on.
Meillä myös onneksi muuten melko kunnollisen oloinen tapaus, noudattaa kotiintuloaikoja eikä ole törttöillyt isommin. Mutta juuri tuollaista puhelimella roikkumista ja flegmaattisuutta ja mikään ei tunnu kiinnostavan (ainakaan mikään kouluun liittyvä).
Meillä aika lailla sama tilanne. Esikoinen on nyt lukiossa ja kaikki hoitunut kohtuuhelposti kiitettävästi. Tämä toinen on nyt ysillä ja yrittää kuroa seiskalla ja kasilla tipahtaneita numeroita. Ei itsekään tiedä minne jatkaa. Ei ole lukijatyyppiä, mutta amiksessakaan ei ole mielenkiintoista linjaa.
Tämä tuntuu olevan yleistä. Vanhemmat lapset ovat suoriutuneet hyvin ja itsenäisesti, ja sitten ovat nämä kuopukset, joita saa työntää kuin kivenmurikkaa eteenpäin. En toisaalta ihmettele, kun vilkaisin nytkin kuopuksen digioppikirjaa: en minäkään tuollaisesta lukemalla olisi mitään oppinut, kun mitään merkintöjä ja alleviivauksiakaan niihin ei voi niin luontevasti tehdä, että olisi helppo painaa ydinkohtia tekstistä mieleen ja hahmottaa kokonaiskuvaa. Lisätään tähän vielä yleisesti riivaava some- ja puhelinaddiktio, niin ei tarvitse ihmetellä, että pisatulokset romahtaa. Plus vielä kaikki se moderni oppimisympäristöskeida. Perinteinen kouluopetus, miksi se piti ajaa alas kun se toimi hyvin tulostenkin valossa?
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuntuu olevan yleistä. Vanhemmat lapset ovat suoriutuneet hyvin ja itsenäisesti, ja sitten ovat nämä kuopukset, joita saa työntää kuin kivenmurikkaa eteenpäin. En toisaalta ihmettele, kun vilkaisin nytkin kuopuksen digioppikirjaa: en minäkään tuollaisesta lukemalla olisi mitään oppinut, kun mitään merkintöjä ja alleviivauksiakaan niihin ei voi niin luontevasti tehdä, että olisi helppo painaa ydinkohtia tekstistä mieleen ja hahmottaa kokonaiskuvaa. Lisätään tähän vielä yleisesti riivaava some- ja puhelinaddiktio, niin ei tarvitse ihmetellä, että pisatulokset romahtaa. Plus vielä kaikki se moderni oppimisympäristöskeida. Perinteinen kouluopetus, miksi se piti ajaa alas kun se toimi hyvin tulostenkin valossa?
seiskalla oleva lapsenlapsi soitteli päivällä. aikoi kirjoittaa biologian koekappaleet vihkoon. ei tykkää digikirjoista, vaikka koodaa pelejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuntuu olevan yleistä. Vanhemmat lapset ovat suoriutuneet hyvin ja itsenäisesti, ja sitten ovat nämä kuopukset, joita saa työntää kuin kivenmurikkaa eteenpäin. En toisaalta ihmettele, kun vilkaisin nytkin kuopuksen digioppikirjaa: en minäkään tuollaisesta lukemalla olisi mitään oppinut, kun mitään merkintöjä ja alleviivauksiakaan niihin ei voi niin luontevasti tehdä, että olisi helppo painaa ydinkohtia tekstistä mieleen ja hahmottaa kokonaiskuvaa. Lisätään tähän vielä yleisesti riivaava some- ja puhelinaddiktio, niin ei tarvitse ihmetellä, että pisatulokset romahtaa. Plus vielä kaikki se moderni oppimisympäristöskeida. Perinteinen kouluopetus, miksi se piti ajaa alas kun se toimi hyvin tulostenkin valossa?
seiskalla oleva lapsenlapsi soitteli päivällä. aikoi kirjoittaa biologian koekappaleet vihkoon. ei tykkää digikirjoista, vaikka koodaa pelejä.
No jep, mietin myös, että alan hitto vie vaikka tulostamaan ne kirjat sille jatkossa, jotta voi opiskella paperilta.
Kaikki oppilaat ja opettajat vihaavat digikirjoja. Eivät sovellu opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ja se mikä osaisi kaiken helposti on opiskeluhaluton ja ylimielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuntuu olevan yleistä. Vanhemmat lapset ovat suoriutuneet hyvin ja itsenäisesti, ja sitten ovat nämä kuopukset, joita saa työntää kuin kivenmurikkaa eteenpäin. En toisaalta ihmettele, kun vilkaisin nytkin kuopuksen digioppikirjaa: en minäkään tuollaisesta lukemalla olisi mitään oppinut, kun mitään merkintöjä ja alleviivauksiakaan niihin ei voi niin luontevasti tehdä, että olisi helppo painaa ydinkohtia tekstistä mieleen ja hahmottaa kokonaiskuvaa. Lisätään tähän vielä yleisesti riivaava some- ja puhelinaddiktio, niin ei tarvitse ihmetellä, että pisatulokset romahtaa. Plus vielä kaikki se moderni oppimisympäristöskeida. Perinteinen kouluopetus, miksi se piti ajaa alas kun se toimi hyvin tulostenkin valossa?
seiskalla oleva lapsenlapsi soitteli päivällä. aikoi kirjoittaa biologian koekappaleet vihkoon. ei tykkää digikirjoista, vaikka koodaa pelejä.
No jep, mietin myös, että alan hitto vie vaikka tulostamaan ne kirjat sille jatkossa, jotta voi opiskella paperilta.
mietin kyllä, että ehdotanko vaikka kuvakaappausta, mutta keksiköön itse :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Mei
lukiosta haaveilee ja muutamaa arvosanaa nostamalla se voisi olla mahdollista. Mutta en suoraan sanottuna tiedä, onko se hänelle oikea paikka ollenkaan. Lukio vaatii vielä enemmän suunnitelmallisuutta ja itseohjautuvuutta ja sitä ei tunnu olevan. Enkä itse ole sitä mieltä, että sinne kannattaa kaikkien mennä aikaansa kuluttamaan ja suoriutumaan juuri ja juuri läpi. Muitakin vaihtoehtoja on.
Meillä myös onneksi muuten melko kunnollisen oloinen tapaus, noudattaa kotiintuloaikoja eikä ole törttöillyt isommin. Mutta juuri tuollaista puhelimella roikkumista ja flegmaattisuutta ja mikään ei tunnu kiinnostavan (ainakaan mikään kouluun liittyvä).
En todellakaan suosittele lukiota, jos ei lukeminen maistu ja/tai se on tahmeata. Voin sanoa, että siellä ei ns peruspirkko/Pekka töitä tekemättä kursseista ja kokeista klaaraa, ainakaan niin, että ei sitten abivuonna olisi todella suuri määrä päntättävää edessä kirjoituksia varten, kun ei 1-2lk luokan aikana ole asioita kunnolla ja laajasti opiskeltu niin, että jäävät mieleenkin. Lukemisen ja muistamisen lisäksi on paljon kirjoitettava, monisataa sanaisia, jopa 1000-sanaisia, esseitä ym.
En tiedä lapsesi keskiarvoa tai mikä se voisi sitten 9lk loputtua olla, mutta esim.meillä se oli 8,5 ja silti omani koki ettei ole hänen paikkansa.
-1-
Ensimäinen on yleensä älykkäin. Seuraavat tyhmempiä vasta-aineiden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on monta lasta. Puolet ovat aivan loistavia koulussa. Melkein toinen puoli kasin oppilaita. Yksi sai huonoja arvosanoja lähinnä siksi, että teki vain mitä itse halusi. Nyt aikuisena hänkin pärjää valisemallaan alalla oikein hyvin. Kuopus on kaikkein lahjakkain.
Sinuna antaisin nuorelle enemmän tilaa itsenäisyyteen.
Muistaisin, että hän suorittaa oppivelvollisuutta hyväksytyllä tavalla: kokeiden läpäisy riittää (!)
Miettisin, mikä on ammatillinen tavoite ja mikä työmäärä on siihen nähden spesifisesti perusteltua.
Kerro, että olet aina valmis palvelemaan häntä pyynnöstä - mutta lopeta tuollainen "tekohengitys", jolla motivaatioon ei ole edes tarvetta.
Keskity arvosanousta IHMISEEN ja siihen, mikä häntä INSPIROI. Muuten menet "perse edellä puuhun" ilman mitään keskittynyttä strategiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on monta lasta. Puolet ovat aivan loistavia koulussa. Melkein toinen puoli kasin oppilaita. Yksi sai huonoja arvosanoja lähinnä siksi, että teki vain mitä itse halusi. Nyt aikuisena hänkin pärjää valisemallaan alalla oikein hyvin. Kuopus on kaikkein lahjakkain.
Menestyjän piirre, että on kanttia priorisoida!
Lukio, mikä ihana tekosyy tuhlata 3 vuotta (!!) nuoruudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on monta lasta. Puolet ovat aivan loistavia koulussa. Melkein toinen puoli kasin oppilaita. Yksi sai huonoja arvosanoja lähinnä siksi, että teki vain mitä itse halusi. Nyt aikuisena hänkin pärjää valisemallaan alalla oikein hyvin. Kuopus on kaikkein lahjakkain.
On siten muutkin havainneet samaa. Tutussa piirissä on ollut monet kerrat puhetta miten lasten lahjakkuudessa on hajottaa kun lapsia on useita.
Siinä on vanhemmillekin haasteita koska kaikki haluavat lastensa parasta ja myös sitä että lapset ovat tasavertaisia.
Lapsen huono opiskelumenestys voi korreloitua elämässä yleensä, mutta on monia jotka ovat aikuisiällä havahtuneet opiskelemaan ja päässeet pitkälle.
Menestys on useasta asiasta kiinni ja jokaisella on tasavertainen mahdollisuus menestyä. Silti saman perheen yksi lapsi ei ole koskaan tehnyt työtä ( ei ole sairas
tai vammainen) ja yksi heistä väitteli tohtoriksi.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa suht tutulta, toinen kersa veti koko peruskoulun 9,5-10 tasoa ja 9lk päättötodistuksen ka olikin lukuaineissa tasan 10 (kaikissa 9,8). Kävi ns eliitti lukion ja nyt yliopistossa johhin pääsi todistuksella. Ei myöskään koskaan pyytänyt/tarvinnut apuja läksyissään.
Ja toinen lapsemme ala-aste ilman sen kummempia hankauksia ja oikeastaan yläkoulun 7lk, mutta 8-9lk haastavampaa ja "vaati" katsomista, numerot oli kuitenkin sellaista 7-8,5 tasoa, joskus joku yksittäinen 6 alkava numero.
On ollut lukihäiriö testeissä pariinkin otteeseen yläkoulussa ja lukion alussa, mutta niiden arvioista jäi kyllä pas kan maku suuhun, haastetta voisi olla, mutta ei sitten kai olekaan jne, muutenkin yläkoulun opetuksen tasosta ym jäi sama maku kitalakeen, silloin tuli se uudistus missä painotettiin vahvasti omatoimisuutta ja se näkyi kyllä suoranaisena heitteilejättönä, kun "ei ole 5-tason oppilas joihin kuulema menee resurssit". Voi jumalauta🤬😐
Se tuntien määrä joka asioihin käytettiin yläkouluaikana iltaisin ja vkonloppuisin hänen kanssaan eri aineiden asioihin oli/on tolkuton.
Meni lukioon, mutta lopetti sen 1lk jälkeen, se ihan ok, koska ei lukio ole kaikkien paikka ja totesi sen itsekin, enemmän käytännön "tapaus".
Nyt opiskelee kolmatta vuotta ammattiin.