Lue keskustelun säännöt.
En osaa enää elää, kun sain lapsia
06.10.2022 |
Olin ennen lasta aktiivinen, sosiaalinen ihminen laajalla tuttavapiirillä. Matkustelin paljon, useampaa maanosaa tullut kierrettyä. Harrastin monia asioita. Rakensin myös uraa menestyksekkäästi. Olin aika rento ja kai vapaamielinenkin.
Sain lyhyellä ikäerolla kaksi lasta. Toki suunnitellusti. Mutta minulta katosi samalla kyky elää ja tehdä asioita. Luulin, että minusta tulisi lasten kanssa matkusteleva, paljon ystäviä tapaava ja edelleen uraankin panostava äiti. Mutta en osaa tai pysty näihin mihinkään enää. Matkustaminen lasten kanssa tuntuu täysin mahdottomalle, en vain osaa lähteä. Samoin kaikki muu aktiviteetti. Ei me käydä oikein missään. Enkä osaa edes yhdistää uraa ja äitiyttä.
Millä te muut tuon oikein teette?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Noin käy monille. Niille joille ei, niin heillä on todella osallistuva mies.
^ Tämä. Tä-mä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
Minäkin kuvittelin perhearjen täysin erilaiseksi mitä se nyt on ollut. En ois kyllä uskonut itsestäni että asiat menee tälle tolalle. Kyllä sillä isän aktiivisuudella on paljon merkitystä myös. On latistavaa ja masentavaa mennä aina kaksin lapsen kanssa joka paikkaan ja ylipäätään suunnitella elämää vain yksin vaikka saman katon alla asutaan. Miehen mielestä hänen ei tarvitse tehdä perheen eteen mitään muuta kuin tuoda rahaa tilille.
Lapsesi ovat varmaan aika pieniä. Sitten kun ovat vähän isompia niin matkustelukin on taas kivaa ihan perheenäkin. Mutta ymmärrän pointtisi. Itse sain uran takaisin löytämällä 100 % etätyön.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
En minä varmaan jännittävä ollutkaan, en sellaista kai väittänytkään. Vaan aktiivinen. Matkailussa, urassa, harrastuksissa, ystävien suhteen jne. Nyt ei enää mitään. Olen varmaan passiivisuuden huipentuma, vaikka haluaisin mennä ja tehdä. Jotenkin en vain osaa, en kykene. Minä joka ennen parin tunnin varoitusajassa ostin lennot vaikka yksin jonnekin ja buukkasin hotellin matkalla lentokentälle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhut vain itsestäsi. Kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Puhut vain itsestäsi. Kummallista.
Naapurin Penastako pitäisi puhua?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
En minä varmaan jännittävä ollutkaan, en sellaista kai väittänytkään. Vaan aktiivinen. Matkailussa, urassa, harrastuksissa, ystävien suhteen jne. Nyt ei enää mitään. Olen varmaan passiivisuuden huipentuma, vaikka haluaisin mennä ja tehdä. Jotenkin en vain osaa, en kykene. Minä joka ennen parin tunnin varoitusajassa ostin lennot vaikka yksin jonnekin ja buukkasin hotellin matkalla lentokentälle. Ap
Pienten lasten kanssa elämä on yhtä rutiinia niin kai se jää jotenkin päälle. Kun lapset kasvaa, kyllä se siitä. Aloitatte matkustelun jollakin helpolla perhekohteella, lyhyt lento jne. Pikkuhiljaa... ja turhat tuttavuudet karisee kyllä ruuhkavuosissa pois, ei kukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
En minä varmaan jännittävä ollutkaan, en sellaista kai väittänytkään. Vaan aktiivinen. Matkailussa, urassa, harrastuksissa, ystävien suhteen jne. Nyt ei enää mitään. Olen varmaan passiivisuuden huipentuma, vaikka haluaisin mennä ja tehdä. Jotenkin en vain osaa, en kykene. Minä joka ennen parin tunnin varoitusajassa ostin lennot vaikka yksin jonnekin ja buukkasin hotellin matkalla lentokentälle. Ap
Eihän nyt kukaan hullu pienten lasten kanssa vapaaehtoisesti matkusta. Matkalla olo on ihan sitä samaa lapsenhoitoa kuin kotonakin, mutta vain hankaloitetuissa olosuhteissa. Kun lapset ovat kouluikäisiä, alat kyllä saada elämääsi pikkuhiljaa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
En minä varmaan jännittävä ollutkaan, en sellaista kai väittänytkään. Vaan aktiivinen. Matkailussa, urassa, harrastuksissa, ystävien suhteen jne. Nyt ei enää mitään. Olen varmaan passiivisuuden huipentuma, vaikka haluaisin mennä ja tehdä. Jotenkin en vain osaa, en kykene. Minä joka ennen parin tunnin varoitusajassa ostin lennot vaikka yksin jonnekin ja buukkasin hotellin matkalla lentokentälle. Ap
Eihän nyt kukaan hullu pienten lasten kanssa vapaaehtoisesti matkusta. Matkalla olo on ihan sitä samaa lapsenhoitoa kuin kotonakin, mutta vain hankaloitetuissa olosuhteissa. Kun lapset ovat kouluikäisiä, alat kyllä saada elämääsi pikkuhiljaa takaisin.
Kyllä meidän lähipiirissä ovat matkustaneet pienten kanssa. Ulkomaillakin. Me ei missään. Ei kertaakaan. Esikoinen täytti juuri viisi. Ap
Katkera vela-vanhapiika taas keksi juttuja 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
En minä varmaan jännittävä ollutkaan, en sellaista kai väittänytkään. Vaan aktiivinen. Matkailussa, urassa, harrastuksissa, ystävien suhteen jne. Nyt ei enää mitään. Olen varmaan passiivisuuden huipentuma, vaikka haluaisin mennä ja tehdä. Jotenkin en vain osaa, en kykene. Minä joka ennen parin tunnin varoitusajassa ostin lennot vaikka yksin jonnekin ja buukkasin hotellin matkalla lentokentälle. Ap
Eihän nyt kukaan hullu pienten lasten kanssa vapaaehtoisesti matkusta. Matkalla olo on ihan sitä samaa lapsenhoitoa kuin kotonakin, mutta vain hankaloitetuissa olosuhteissa. Kun lapset ovat kouluikäisiä, alat kyllä saada elämääsi pikkuhiljaa takaisin.
Kyllä meidän lähipiirissä ovat matkustaneet pienten kanssa. Ulkomaillakin. Me ei missään. Ei kertaakaan. Esikoinen täytti juuri viisi. Ap
No eipä moni sinkkukaan ole matkustanut kolmeen vuoteen, koronan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noin käy monille. Niille joille ei, niin heillä on todella osallistuva mies.
Ei se liian osallistuva mieskään ole aina hyvä. Sukulaisella oli erittäin osallistuva mies. Mies hoiti aina lapset ja vaimo teki uraa ja harrasti. Sitten yhtäkkiä se mies vaan kyllästyi olemaan koko ajan vastuussa lapsista, otti eron ja lähti.
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isä?
Elelee omaa elämäänsä. Perhe piti saada, mies taisi haluta jopa minua enemmän saada nämä kaksi lasta, ja sen jälkeen vetäytyi kuoreensa ja omiin juttuihinsa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et oikeasti ollut noin jännittävä kuin tuossa kuvailit ensin. Nyt vaan aika kullannut muistot.
En minä varmaan jännittävä ollutkaan, en sellaista kai väittänytkään. Vaan aktiivinen. Matkailussa, urassa, harrastuksissa, ystävien suhteen jne. Nyt ei enää mitään. Olen varmaan passiivisuuden huipentuma, vaikka haluaisin mennä ja tehdä. Jotenkin en vain osaa, en kykene. Minä joka ennen parin tunnin varoitusajassa ostin lennot vaikka yksin jonnekin ja buukkasin hotellin matkalla lentokentälle. Ap
Eihän nyt kukaan hullu pienten lasten kanssa vapaaehtoisesti matkusta. Matkalla olo on ihan sitä samaa lapsenhoitoa kuin kotonakin, mutta vain hankaloitetuissa olosuhteissa. Kun lapset ovat kouluikäisiä, alat kyllä saada elämääsi pikkuhiljaa takaisin.
Kyllä meidän lähipiirissä ovat matkustaneet pienten kanssa. Ulkomaillakin. Me ei missään. Ei kertaakaan. Esikoinen täytti juuri viisi. Ap
Minäkin olen, vaimon vaatimuksesta. Ja matkat oli yhtä helvettiä alusta loppuun. Kun kuopus täytti 4, oli ensimmäinen kerta kun lomailusta nautti edes hetkittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isä?
Elelee omaa elämäänsä. Perhe piti saada, mies taisi haluta jopa minua enemmän saada nämä kaksi lasta, ja sen jälkeen vetäytyi kuoreensa ja omiin juttuihinsa. Ap
Kyllä se olet sinä miehetön, lapseton, mt-ongelmainen tantta joka keksit omia juttujasi.
Aloita jostain helposta. Matkusta viereiseen kaupunkiin hotelliin (pariksi) yöksi. Ota huone jossa amme, niin on lapsillekin hauska ja itse voit rentoutua vaahtokylvyssä kun lapset nukkuu. Aamulla valmis aamiainen on luksusta ja näet miten lapset käyttäytyy ja mitä kannattaa harjoitella vielä ennen pidempää reissua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isä?
Elelee omaa elämäänsä. Perhe piti saada, mies taisi haluta jopa minua enemmän saada nämä kaksi lasta, ja sen jälkeen vetäytyi kuoreensa ja omiin juttuihinsa. Ap
Kyllä se olet sinä miehetön, lapseton, mt-ongelmainen tantta joka keksit omia juttujasi.
Miksi luulet että ap on provo? Eikö tuo oo ihan tavallinen ongelma ettei lasten saamisen jälkeen jää enää aikaa uralle ja matkustelulle.
Noin käy monille. Niille joille ei, niin heillä on todella osallistuva mies.