Pakkoliikuntaresepti lääkäreiltä
Hiihtotähti Matti Heikkisen oikein neronleimaus, IS. 5.10 . meinas mennä kuppi nurin kun tuota luki. Ei se vaan kaikille niin helppoa ole. Kyllä normaalit ihmiset liikkuu ja reippailee, itse mukaan lukien ja tietää, että se on hyväksi. Onneksi on näitä kansankynttilöitä neuvomassa. Sitäpaitsi vanha juttu.
Kommentit (11)
Onhan liikuntareseptistä puhuttu jo vuosia, muidenkin suulla. Ei se tarkoita, että kaikki pakotettaisiin urheilemaan veren maku suussa, vaan sitä, että liikuntaa lisättäisiin. Vaikka vartti tai puoli tuntia päivässä, tai tunti kerran-pari viikossa, jos siis lähtötaso on 0.
Eikö liikuntaresepti ole ollut jo vuosikymneniä käytössä, ainakin työterveydenhuollossa, kun laki tuli voimaan 80-luvulla.
Ainakin jokaisessa työpaikassa, jossa olen ollut, liikunta on otettu puheeksi työterveyshuollossa.
Ja olen 55v.
Matilla nousi heti pissa päähän.
Terveysfasismilla ja pakkojen ja määräysten lisäämisellähän kaikki ratkeaa.
Laitetaanko potilaalle askelmittari jalkaan ja sateliittiseurantaan? Jos ei tule tarpeeksi askelia, niin ei tule hoitoakaan.
Entisen huippu-urheilijan maailmankatsomus osoittautui heti kovin suppeaksi.
Koetas Matti nyt ensin ratkoa näitä huippu-urheilun johtamis- ja korruptio-ongelmia, ennen kuin alat siirtelemään ihmisiä pakolla keskitetyille kuntoleireille.
ja kun ap ei jaksanut linkittää itse juttua, niin tässä https://www.is.fi/urheilu/art-2000009111892.html
Ei tarvi muiden käydä itse etsimässä.
En ole lukenut juttua. Pakko on huono sana. Mutta minä liikun - välillä myös pakosta. Määrän itse sen pakon itselleni.
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut juttua. Pakko on huono sana. Mutta minä liikun - välillä myös pakosta. Määrän itse sen pakon itselleni.
Tuossa nyt lähinnä onkin kyse siitä, että sen sijaan, että lääkäri määräisi vaivan x hoitoon lääkkeitä, hän saattaisi määrätä liikuntaa. Vai oletko sitä mieltä, että ennemmin vedät lääkkeitä sohvalla kuin lisäät liikunnallista aktiivisuutta päästäksesi eroon jostain vaivasta?
Esim joissain mielenterveysongelmissa, kakkostyypin diabeteksessä, selkävaivoissa jne. voi liikunnasta saada paremman avun kuin pelkistä lääkkeistä
Ihan äkyttömän pienet asuat vuodessa kerryttää paljon.
Mä aloin miettiä syömistä. Ennen en syönyt aamiaista. Nyt laitan illalla tuorepuuron tulemaan jääkaappiin, aikaa menee 30 sek. Saan aamulla 30% päivän kuiduista tosta. Tein tota 2 vkoa ja huomasin vatsa toimii paremmin.
Meillä on postin lähetyspisteeseen matkaa 2 km. Aloin myymään miesystäväni tarpeetonta irtaimistoa
Kun kaupat ob tehty, vien paketin postitettavajsi.
Töiden jälkeen kävelen ja aikattaulutan niin, että mies ottaa mut paluussa kyytiin. Kävely on aika epätasaista maastoa. Tämä vaikutti välittömästi miten nukun.
Ei paljoa tarvi tehdä, kun hyödyn näkee.
Viikonloppuisin käydään fillaroimassa maastossa. Sen jälkeen saunaan. Ihan vau
Minä olen saanut tuollaisen liikuntareseptin ja noudatin sitä tunnollisesti. Lisäsin liikuntaa, vaikka lonkka ja koko oikea jalka oli niin kipeä, että kaikki tuntui sattuvan. Söin maksimimääriä särkylääkettä ja kävelin, harrastin porrasnousua (ei juoksua, siihen en kivulta kyennyt) ja kävin ns. kevyessä ryhmäliikunnassa. Ei ollut apua, vaikka lääkäri jätti särkylääkereptin jatkamatta ja neuvoi, että nyt uudella innolla.
Lopulta en pystynyt nousemaan vuoteesta ilman apua, suihkussa tarvitsin jakkaran. Minä 38v 170cm/59 kg nainen en enää pystynyt kävelemään ilman kyynärsauvoja ja vasta sitten todettiin lonkassa vakava kuluma. Liikunta oli pahentanut sitä (tai oikeastaan vääränlainen liikunta).
Joten kiitos vain liikuntaresepteistä, ne eivät valitettavasti auta fyysisiin sairauksiin, vaikka koettu ahdistus saattaakin laueta puiden kanssa hippaa juostessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut tuollaisen liikuntareseptin ja noudatin sitä tunnollisesti. Lisäsin liikuntaa, vaikka lonkka ja koko oikea jalka oli niin kipeä, että kaikki tuntui sattuvan. Söin maksimimääriä särkylääkettä ja kävelin, harrastin porrasnousua (ei juoksua, siihen en kivulta kyennyt) ja kävin ns. kevyessä ryhmäliikunnassa. Ei ollut apua, vaikka lääkäri jätti särkylääkereptin jatkamatta ja neuvoi, että nyt uudella innolla.
Lopulta en pystynyt nousemaan vuoteesta ilman apua, suihkussa tarvitsin jakkaran. Minä 38v 170cm/59 kg nainen en enää pystynyt kävelemään ilman kyynärsauvoja ja vasta sitten todettiin lonkassa vakava kuluma. Liikunta oli pahentanut sitä (tai oikeastaan vääränlainen liikunta).
Joten kiitos vain liikuntaresepteistä, ne eivät valitettavasti auta fyysisiin sairauksiin, vaikka koettu ahdistus saattaakin laueta puiden kanssa hippaa juostessa.
Sama homma mun äidin nivelrikon kohdalla. Onhan siinä pointti, että kun lihakset on hyvät, nivelet jaksaa paremmin, mutta kun siinä liikunnassa tarvii kuitenkin rasittaa niitä niveliä. Joku vesijuoksu on oikeestaan ainoo mikä käy.
Luin että hiihtotäti :D