Rekrytoijien suhtautuminen työnhakijoihin, joita ei valita, aiheuttaa "työvoimapulaa".

Olen huomannut, että työhaastattelussa aletaan suhtautumaan työnhakijaan hyvin töykeästi siinä vaiheessa, kun haastattelija alkaa ajattelemaan, että tämä henkilö ei nyt ole sitä, mitä haettiin. Tästä jää työnhakijalle p*ska maku koko työpaikasta. Jos/kun samaan firmaan tulee auki joku toinen paikka, mahdollisesti jopa paremmin tälle aikaisemmin haastatellulle sopiva, ei tämä haastattelussa käynyt ei halua/uskalla hakea paikkaa, koska se kohtelu ekalla haastattelukerralla oli niin tyly.

Itselläni on tällainen kokemus. Laitoin avoimen hakemuksen. Kävin haastattelussa. Äänensävy muuttui siinä paikassa loukkaavaksi ja sanavalinnat vähätteleviksi, kun selvisi, että en ole oikea henkilö heidän sen hetken tarpeisiin.
Nyt oli samalla työnantajalla paremmin minun osaamistani vastaavaan tehtävään paikka auki. Mietin viime hetkeen asti, uskallanko hakea vai en. Laitoin sitten hakemuksen ajatuksella "ei ne minua kuitenkaan ota, koska pitävät minua niin p*skana tyyppinä, mutta saanpahan merkinnän työnhakuvelvoitteisiin". Vaan olipa aivan toinen ääni kellossa, kun tarjolla oli osaamistani vastaavia tehtäviä. Sain määräaikaisen työn.