Lue keskustelun säännöt.
Työpaikan kaksinaamaiset akat.
29.09.2022 |
Mikä siinä on, että monilla on hirveä tarve miellyttää esimiehiä? Ja varsinkin alalla, jossa saat uuden työpaikan helposti. Aina uudelleen jaksaa ihmetyttää se ihmisten pelko saada suuta auki edes asiallisissa asioissa. Takanapäin jauhetaan paskaa minkä keretään, mutta jos jossain kokouksessa kysytään jotain niin suuta ei saada auki. Yleensä isossa akkalaumassa on muutama, joka uskaltaa sanoa mitään ja suurin osa on hiljaa. Jos jotain kysytään niin " ihan hyvin menee ja kyllä viihdyn". Tunnin kuluttua itketään kahvihuoneessa miten ei jakseta enää ja miten mikään ei toimi. Samat naiset tuntia aiemmin pomojen kuullen kehuneet työpaikan maasta taivaaseen. Siis niin käsittämätöntä. Ei liity edes ikään. Olen niin kyllästynyt.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta, mutta kyllä koen että suurin tarve miellyttää monilla on näitä äänekkäimpiä porukan "johtajia". Ketkä ovat pidettyjä. Heistäkin puhutaan pahaa heti kun silmä välttää.
En tarkoita nyt mitään möykkäämistä tai sellaista, että olisi aina äänessä. Mutta jos ihminen valittaa tuntikausia viikossa jostain asiasta työpaikalla ja esimerkiksi jossain kokouksessa kysyrään mielipidettä tai kehitysehdotuksia, ni ei saada sanaa suusta. Ja jos vaikka suoraan kysytään, että mitäs " Sarilla" olis tästä sanottavaa kun olet nyt asian kanssa joutunut tekemisiin, ni " ihan hyvin, ei sen kummempaa". Tällainen tilanne oli juuri eräässä kokouksessa ja en voinut uskoa korviani.
Auktoriteettikammo. Mut onhan tuo nyt ääliöämäistä että aikuiset eivät osaa keskustella asioita halki. Ei se varmaan esimiehellekään ole ihannetilanne jos pelkästään selän takana marmatetaan asioista jotka vois olla helppokin muuttaa jos ne vaan tulisi hänen tietoonsa.
Monella on suuri tarve miellyttää ja olla pidetty.