Kysymys palstan rakkauspsykologeille : mikä ihme minua vaivaa ?

Sitoutumiskammo.

Anna sille piparia

Sä et vaan olekkaan niin kiinnostunut. Oikeasti rakastuneelle ihmiselle ei tule tuollaisia "lukkoja".

Vierailija kirjoitti:

Sä et vaan olekkaan niin kiinnostunut. Oikeasti rakastuneelle ihmiselle ei tule tuollaisia "lukkoja".

Tuo on hyvin mahdollista. Sitä vain en käsitä, että miksi koin ainakin jollain tasolla syyllisyyttä ja tekeväni väärin, kun sitten tositilanteessa en kyennytkään vastaamaan hänen tunteisiinsa.

AP.

Ihastutko saavuttamattomuuteen? Epävarmuus pitää sinut kiinnostuneena. Kun mies haluaa sitoutua, sinua alkaa ahdistaa.

Mä muutin yhteen aikoinani eksän kanssa, vaikka sisäinen ääni sanoi muuta. Ero siitä sitten tuli pari vuotta myöhemmin. Onneksi ei ehditty lapsia hankkimaan.

Et sisimmässäsi arvosta itseäsi. Kun toinen ihminen arvostaa (haluaa sitoutua), koet sen oudoksi ja vieraannuttavaksi.

Unohda ne hemmetin tunteet ja vaivaamiset edes hetkeksi. Jos mies on hyvä tyyppi ja haluat noin periaatteessa olla suhteessa, keskity siihen toiseen ihmiseen ja yhdessäoloon. Tunteita tulee ja menee. Välillä ollaan läheisempiä ja välillä etäisempiä. Nykyihminen tekee kaikesta hirveän vaikeaa ja monimutkaista ihan turhaan.

Jonkin ajan tapailun jälkeen, ei vielä puhuta sanakaan, mistään yhteisen elämän aloittamisesta.

Aloitus on tyhmääkin tyhmempi trolli.

Todennäköisesti sen samaisen satuilija naisen laatima, joka postailee noita tänne päivittäin.