Lue keskustelun säännöt.
Millaisia salaisuuksia teidän suvussa haudataan?
25.09.2022 |
Sain tietää, että tätini on synnyttänyt 18-vuotiaana abina lapsen, joka oli sairas. Sen takia oli etsitty sijaisvanhemmat, että täti saa ylioppilaaksi käydä rauhassa ja vasta sen jälkeen hoitaa lastaan. Lapsi kuoli kuitenkin keuhkokuumeeseen toukokuussa. Tädilleni oli kerrottu siitä vasta lakkiaisten jälkeen. Ja tämä koko juttu kerrottiin minulle vasta kun olin 40 vuotta täyttänyt.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Piti muuten olla haudotaan eikä haudataan.
-ap
Miten niin? Voihan niitä salaisuuksia haudatakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolinpesän papereista selvisi. Vuonna 2017 kuolleella isälläni oli Kaksisuuntainen mielialahäiriö, keväällä kuoleella äidillä taas skitsofrenia. Kumpikin tai jompi kumpi on periytynyt myös meihin lapsiin.
En tiedä. Ei kiinnosta suvun asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti muuten olla haudotaan eikä haudataan.
-ap
Miten niin? Voihan niitä salaisuuksia haudatakin.
Siksipä juuri, että ei haudattuja. Haudatun salaisuuden idea taitaa olla se, että se viedään mukana hautaan asti. Vaikea niitä silloin on toisten tietää. Ehkä jossain perinnönjaossa voi löytyä salattu lapsi tai ex-puoliso. Salaisuuden hautominen taas voi olla lyhytaikaisempaakin.
-ap
Liuta lapsia salattiin 70-luvulla, jolloin isän veljet lähti baaritöihin Ruotsiin. Olivat silloin nuoria ja huolettomia. Suomessa oli jokin baarimestari-kurssi vai mikä lie ollut nimeltään ja sen kun suoritti, varmasti sai Ruotsin puolelta töitä. Siellä oli paljon paremmat palkat. Isän veljistä toinen meni myöhemmin Suomessa naimisiin ja sai kolme lasta vaimon kanssa ja toinen sai ilmeisesti lyhyestä suhteesta yhden lapsen (tiettävästi yhden).
Kun yksi Ruotsin vuosina syntynyt lapsi tuli murrosikään, hän ilmestyi Suomeen isäänsä katsomaan. Hän oli kuullut, että isä on Suomessa ja jollain tavalla löytänyt ja saanut yhteyden kirjeellä tai puhelimella tai jollain, en tarkemmin tiedä. Minä olin silloin noin 17-18 v. ja se tyttö oli vuoden nuorempi. Silloin elettiin 90-luvun alkua. Tyttö majoitettiin mummolaan. Tämä on jäänyt hämärän peittoon, miksi rivitaloasuntoon mummolaan eikä oman isänsä luo, vaikka isäni veljellä oli siihen aikaan iso maalaistalo. Siellä mummolassa me sukulaiset ravattiin ihmettelemässä tyttöä.
Huomautan, että hän ei ollut ainoa Ruotsin villeistä vuosista alkunsa saanut lapsi. Molemmilla isän veljillä oli siellä jälkeläisiä, mutta ymmärrettävästi eivät ole kaikkiin päässeet tutustumaan. Jostain on vain huhu, koska lapsen äiti ei ole suostunut isyyden selvittämiseen ja tunnustamiseen. Liekö ollut montakin isäehdokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain viiskymppisenä siskon, joka on 3 vuotta minua nuorempi. Oli isän rakastajattaren poika. Tiesi kaiken minusta, minä en tiennyt edes hänen olemassaolostaan, rakastajattaresta puhumattakaan.
Kun tämä tuli ilmi, oli isämme jo kuollut. Äidille en kertonut. Nyt on äitikin kuollut. Tähän sisareeni minulla on lämmin suhde.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain viiskymppisenä siskon, joka on 3 vuotta minua nuorempi. Oli isän rakastajattaren poika. Tiesi kaiken minusta, minä en tiennyt edes hänen olemassaolostaan, rakastajattaresta puhumattakaan.
Kun tämä tuli ilmi, oli isämme jo kuollut. Äidille en kertonut. Nyt on äitikin kuollut. Tähän sisareeni minulla on lämmin suhde.
Onko hän siis transnainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain viiskymppisenä siskon, joka on 3 vuotta minua nuorempi. Oli isän rakastajattaren poika. Tiesi kaiken minusta, minä en tiennyt edes hänen olemassaolostaan, rakastajattaresta puhumattakaan.
Kun tämä tuli ilmi, oli isämme jo kuollut. Äidille en kertonut. Nyt on äitikin kuollut. Tähän sisareeni minulla on lämmin suhde.
Just. Että siskosi olikin rakastajattaren poika. Onhan siinä ollut ihmettelemistä, miten viisikymppiseksi asti on luultu siskoasi pojaksi. Tai ehkäpä hän on ollut poika, joka muuttui naiseksi. Vaikka kyllähän se silloin olisi kuitenkin veli, jos syntyessään oli poika.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain viiskymppisenä siskon, joka on 3 vuotta minua nuorempi. Oli isän rakastajattaren poika. Tiesi kaiken minusta, minä en tiennyt edes hänen olemassaolostaan, rakastajattaresta puhumattakaan.
Kun tämä tuli ilmi, oli isämme jo kuollut. Äidille en kertonut. Nyt on äitikin kuollut. Tähän sisareeni minulla on lämmin suhde.
Unohditko kesken lauseen, että siskosi on tyttö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuolinpesän papereista selvisi. Vuonna 2017 kuolleella isälläni oli Kaksisuuntainen mielialahäiriö, keväällä kuoleella äidillä taas skitsofrenia. Kumpikin tai jompi kumpi on periytynyt myös meihin lapsiin.
Erikoista, jos/kun ette noista sairauksista olleet tietoisia heidän eläessään.
Teille ei suinkaan välttämättä kenellekään puhkea noista kumpaakaan.
Setäni oli skitsofreenikko, joka asui jossakin hoitokodissa pohjoisessa. Tiesin vain, että minulla on setä mutta että tämä "elää omaa elämäänsä". Isä kävi häntä joskus katsomassa, mutta ei puhunut meille lapsille mitään. Äiti ei sanonut aiheesta sanaakaan. En nähnyt tätä setää koskaan eikä asiasta puhuttu, ja asian todellinen lauta selvisi minulle vasta kun tämä kuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tuli yllätyksenä, että kun tehtiin DNA-testit, niin minulla on niiden perusteella eri äiti kuin kahdella siskollani. Sen ymmärtäisin, että isä vaihtuu, mutta kun on kuvia sairaalasta, jossa olen synnärillä äidin sylissä vuonna 1986, niin jotenkin outoa, että hän ei olisi äitini. Sukusoluja voidaan ostaa, mutta ymmärtääkseni 1986 ei IVF-hoidot olleet yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli yllätyksenä, että kun tehtiin DNA-testit, niin minulla on niiden perusteella eri äiti kuin kahdella siskollani. Sen ymmärtäisin, että isä vaihtuu, mutta kun on kuvia sairaalasta, jossa olen synnärillä äidin sylissä vuonna 1986, niin jotenkin outoa, että hän ei olisi äitini. Sukusoluja voidaan ostaa, mutta ymmärtääkseni 1986 ei IVF-hoidot olleet yleisiä.
Testauttaisin kyllä uudestaan, kai ne labrat voi mokata tuossakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luulin pitkään että kaikki sukulaiseni on jotenkin tosi onnellisia ja normaaleja yhtä enoa lukuunottamatta (hän jäi ns. peräkammarinpojaksi ja oli aina pelottava ja vihainen.) No, sitten kun sitä tietoa tiputeltiin vuosien varrella niin voi herranjestas miten kaikki käykin järkeen. Esim. pappa oli jäänyt 3v orvoksi, karannut merille 15-vuotiaana, ollut täysin sadistinen hullu isänä ja sitärataa. Sitten toiselta puolelta on yksi jo nuorena kuollut alkoholismiin, mikä taas jätti tätiini aikamoiset jäljet. Toinen mummo oli jonkin sortin persoonallisuushäiriöinen ja kiihkouskovainen. Semmosta, lapsena ne jännitteet aisti mutta ei vaan ymmärtänyt miksi kaikki on niin outoja
Mummolla oli tytär, jonka hän oli jättänyt alle vuoden ikäisenä äidilleen kasvatettavaksi ja lähtenyt kaupunkiin töihin. Tytär syntyi 1953. Mummoni olisi nyt 88-vuotias, jos eläisi vielä. Olen laskeskellut itse, että mummo on ollut 18-19-vuotias tytön syntyessä. Lapsen isä oli ollut varakkaasta perheestä, eikä karjalaistaustainen, köyhä siirtolaisminiä ollut mieleen. Häitä ei koskaan tullut, kun pojan vanhemmat vastustivat.
Mummon äiti oli kuollut yllättäen, kun tytär oli vasta 17. Mummolla oli silloin jo uusi perhe ja 3 pientä lasta. Tyttö oli käynyt pyörähtämässä yhden kesän ja muuttanut omilleen. Sen jälkeen ei pitänyt yhteyttä. Eipä tullut edes mummon hautajaisiin ja oli kertonut suvulle syyksi, että hänellä oli vain yksi, jota hän on koskaan äidiksi kutsunut (eli se mummon äiti). Minä en edes tiennyt ennen mummon kuolemaa, että se esikoistytär elää vielä. Olin nähnyt hänestä puolivuotiaana otetun valokuvan, mutta kun kukaan ei puhunut mitään hänestä, oletin hänen kuolleen tai jotain. Harmi, ettei täti ole halunnut tutustua sukulaisiinsa.
Isän puolen suku on omituista sakkia. Isän veli istui vankilassa petoksista ja kavalluksista nousukaudella 1980-luvulla. Siitä ei koskaan saanut puhua mitään. Kun vapautui, perusti taas uuden yrityksen ja minä tietysti lapsena luulin, että menestyvä liikemies. Huijasi muuten äidiltään takuut yrityslainalle ja kun koko pulju meni konkurssiin, jätti äitinsä liemeen maksamaan velkoja. Tämä siis 2000-luvulla.
Isän serkku päätti päivänsä todella hämärissä olosuhteissa noin 25 vuotta sitten. Oli sekaantunut melkoisiin bisneksiin. Siitä ei ole saanut puhua.
Isän toinen serkku toi muutama vuosi sitten Aasiasta vaimon itselleen ja hetken päästä sen vaimon tytär synnytti lapsen uudelle isäpuolelleen. Täysi-ikäinen tytär siis kyseessä, mutta onhan se erikoista, että viisikymppinen ukko tuo itselleen vaimon, jonka jälkeen vaimon tytär tulee Suomeen ja hetken päästä se tytär onkin pieniin päin eikä vaimo. Tietämättä sen kummemmin taustoja eipä tee mieli olla missään tekemisissä.
Piti muuten olla haudotaan eikä haudataan.
-ap