Lue keskustelun säännöt.
Tuska ei vaan lopu.
30.04.2010 |
Mä olen niin rikki. Tuntuu etten edes halua elää. Miten ihmeessä tästä ikinä selviää. Tuntuu niin pahalta ajatella että mun mies jota rakastan vieläkin ihan suunnattomasti on tälläkin hetkellä toisen naisen luona. Minä jäin yhteiseen kotiimme ja mies muutti uuden naisen luokse.
En ole suostunut antamaan lapsia miehelle koska en voisi edes ajatella päivää ilman lapsia. En halua olla täysin yksin.
Miten ihmeessä tästä voi ikinä päästä yli?
Kommentit (15)
monet on ne kestäneet ja läpikäyneet, niistä selviää ja uutta syntyy. Älä jää rypemään tuskaasi vaan yritä keksiä itsellesi jotain puuhaa. Tai pyydä joku hyvä ystäväsi seuraksesi.
Aika korjaa ja selviät varmasti !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten myöhemmin tunti, päivä... Joskus se hellittää, sydän ei sitä nyt usko mutta muistuta itseäsi silti.
Visualisoi mielessäsi jo se lopputulos, johon tähtäät: rauhallinen ja tasapainoinen sinä, jonka asiat ovat järjestyksessä, haikeus jo haalentunut. Älä soimaa itseäsi siitä, ettet vielä ole siinä pisteessä. Vähän kerrallaan.
Tee pieniä asioita jotka tuntuvat hyvältä juuri sinusta. Keitä teetä, katso hyvä elokuva, osta vaikka palapeli tai opettele vaikea resepti.
Itseäni lohduttaa vaikeina aikoina naurettavan pienet asiat, vaikka siemenet joita olen istuttanut ruukkuihin ikkunalaudalle: tuosta nekin vielä joskus kasvavat, basilika ja ruohosipuli...
naiset kuitenkin selviävät erosta aina loppujen lopuksi helpommin. Naiselle on aina helppoa löytää kavereita tai uusi suhde jos vain siltä tuntuu. Monet miehet taas ajautuvat yksinäisyyteen ja muihin ikävyyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se voi vaatia aikaa mutta aika parantaa...
Ajattelet ettei miehesi ollut veroisesi koska teki niin kamalan jutun. Nauti lapsista ja niiden kanssa olemisesta. Tee jotain kivaa itsellesi(osta uusia vaatteita, käy kosmetologilla/hierojalla, tapaa kavereita) Myöhemmin voit käydä bilettämässä niin saat muuta ajateltavaa ja tutustut uusiin ihmisiin. Saat kenties hurmaavia katseita;) Kyllä se siitä, vanha ja tyhmä mies unohtuu...
T:Saman kokenut
Mies muutti pois hetki sitten ja uusi suhde on rakenteilla.. Tai oli jo silloin kun minä en tiennyt erostamme mitään. Mies ei kerro itse mitään, mutta yhteisen ystävän kautta kantautuu ikävää kuultavaa. Lapset pitää minut kiinni arjessa, mutta välillä on todella huonoja päiviä.. Lapsille on sitten vaan selitettävä että äidillä on kova suru ja äitikin saa itkeä ja jopa huutaa.. Päivä kerrallaan ja uskomalla huomiseen, siten tämä pahin aika on pakko mennä. Ystävät ja sukulaiset ovat suuri tuki ja voima tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonku äijänrähjän perään itket???
voi helevetti.mä en itkeny ku erosin.viskasin ukon helvettiin elämästäni ja haistatin paskat.takas yritti mut totesin että ei helvetti,ei tässä elämäs.muutenki inhosin koko paskaa.tiedä mitä aikanaan ajattelin kun sen kelkkaan lähin:S
kun sanoa hankkiudu eroon miehestäsi ja löydä uusi elämä on niitä hyviäki miehiä onneksi vielä olemassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanattomaksi meni. En osaa nauvoa muutakuin että ehkä tuo ajan kanssa.
voi toista pakottaa rakastamaan.Parempihan se näin on jos ei susta enää välittänyt.
Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa ja elää omaa elämäänsä.
Sulle saattaisi käydä ihan samalla tavalla.
Kaikkea sattuu ja tapahtuu koskaan ei voi sanoa,että ei mulle, enkä minä.
Tsemppiä, kyllä sä selviät ja tulevaisuudessa anna isän osallistua paljon lasten elämään,on lapsille hyvä ja ei tarvitse itse kaikkea tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi toista pakottaa rakastamaan.Parempihan se näin on jos ei susta enää välittänyt.
Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa ja elää omaa elämäänsä.
Sulle saattaisi käydä ihan samalla tavalla.
Kaikkea sattuu ja tapahtuu koskaan ei voi sanoa,että ei mulle, enkä minä.
Tsemppiä, kyllä sä selviät ja tulevaisuudessa anna isän osallistua paljon lasten elämään,on lapsille hyvä ja ei tarvitse itse kaikkea tehdä.
Mies on lähtenyt toisen matkaan ja sinä jeesustelet siitä ettei koskaan pitäisi sanoa ettei minulle satu niin?!
AP:lle hellä ja lämmin halaus, olet varmasti sen tarpeessa. En tiedä miten lohduttaisin sinua, tilanteesi on varmasti aivan kauhea. Onneksi sinulla on sentään ystävät ja sukulaiset tukenasi. Toivottavasti et katkeroidu vaan jaksat kahlata surun lävitse ja löydät rinnallesi uuden, oikeasti rakastavan miehen.
Ota ihan pieni askel kerrallaan.
Yritä selvitä ensin minuutti, sitten viisi minuuttia, viisitoista. Yritä selvitä, lasten takia. Sun on pakko ajatella lapsia, ja olla vahva heidän takiaan. Pikku hiljaa tajuat, että lapset pelastavat sut takasin elämään.
Kyllä sä vielä, jonakin päivänä, osaat hymyillä!
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen käynyt läpi ihmissuhdehelvetin viimeisen kahden vuoden aikana ja lopullisesti ero tuli tammikuun alussa. Jouduin ottamaan lähes 2kk sairaslomaa, koska olin täysin rikki. En muista niistä viikoista juuri mitään ja harkitsin vakavasti oman elämäni päättämistä.
Mutta tässä ollaan. Rakastan sitä miestä edelleen joka tuhosi sekä minun että monen muunkin elämän, mutta tiedän myös että olin naiivi, tyhmä ja sokea, eikä hän rakastanut minua koskaan. Long story short: särkyneestä sydämestäkin selviää, vaikkei sitä ikinä uskoisi silloin kun se rikki menee.
Selviäminen voi viedä kauan, tiedän etten itsekään ole ehjä vielä pitkään aikaan, mutta päivä päivältä, viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta helpottaa. Usko pois, se on totta.
Ota ero.Olet ansainnut parempaa.