Muita, joiden ei tarvitse erikseen palautua työstä

Up?

Olet jossain suojatyöpaikassa. Onnittelut.

Ilmeisesti et tee kovin vaativaa asiantuntijatyötä tai vastaavaa?

Ehkä jotain helppoa asiakassähköposteihin  vastaamista tai tilausten tallennusta?

Jos ei ole vastuuta, niin mikä ettei. Mullakin on ollut tuollainen työpaikka. 

Minulla on ollut vastaava duuni. Nyt olen henkilöesimies ja vedän isoa yksikköä, todellakin välillä hapottaa

Kateeksi kyllä käy. Mäkään en enää tee ylitöitä, yksi burnout jo takana ja opin sen ettei mun pää kestä sitä. Mutta on se työpäivä it-alalla sen verran intensiivinen että aivot on ihan loppu sen jälkeen. Välillä tuijotan vain tyhjää seinää pitkään koska jopa tv:n katsominen olisi liikaa ärsykkeitä.

Minä, tosin suljen koneen kello 17. Ihana työ, itsenäisyyttä ja vastuuta, mutta ei kuormita liialla työllä, eikä työ seuraa vapaa-ajalle.

Kertokaa ihmeessä mikä työ on tuommoinen 🧐

Kysymys AP:lle, minkä ikäinen olet ja onko sulla lapsia, puolisoa? Kauanko olet tehnyt työtäsi?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys AP:lle, minkä ikäinen olet ja onko sulla lapsia, puolisoa? Kauanko olet tehnyt työtäsi?

52v, it-alalla 25 vuotta, lapset aikuisia, puoliso on. Ylitöitä teen äärimmäisen harvoin, en ole esimiesasemassa, enkä ole halunnut ottaa projektien vetämistä. Vaativaa asiantuntijatyötä teen.

Miten muuten lapset ja puoliso vaikuttaisi työstä palautumiseen?

Ap

Vaimo ei palaudu edes kesälomalla. Jäi vanhasta ammatista pelot päälle joten nykyään tarvitsee ennen töitä rauhoittumiseen paljon aikaa eli vkl vapaa menee palautumiseen aina. Meiltä jää nyt elämä elämältä.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo ei palaudu edes kesälomalla. Jäi vanhasta ammatista pelot päälle joten nykyään tarvitsee ennen töitä rauhoittumiseen paljon aikaa eli vkl vapaa menee palautumiseen aina. Meiltä jää nyt elämä elämältä.

Mitä se palautuminen käytännössä siis on? Istuu yksin pimeessä huoneessa vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys AP:lle, minkä ikäinen olet ja onko sulla lapsia, puolisoa? Kauanko olet tehnyt työtäsi?

52v, it-alalla 25 vuotta, lapset aikuisia, puoliso on. Ylitöitä teen äärimmäisen harvoin, en ole esimiesasemassa, enkä ole halunnut ottaa projektien vetämistä. Vaativaa asiantuntijatyötä teen.

Miten muuten lapset ja puoliso vaikuttaisi työstä palautumiseen?

Ap

No varmaankin siten,että kokonaiskuormitus on hieman toista luokkaa jos on vaikka monta pientä lasta ja muutenkin jaksamisensa rajoilla.

Kaikki kuormitus ei johdu pelkästään työstä. Palautuminen myös voi olla haastavaa sellaisessa tilanteessa , missä henkilö ei ole 52 vuotias ja asu yksin puolisonsa kanssa.

Johtuisko tuosta? 🤔

Oma työni ei ole hirveän vastuullista tai vaativaa (ravintola-ala) mutta tarvitsen silti palautumista. Työ sisältää kuitenkin paljon asiakaspalvelua ja ihmisten kanssa olemista. Tarvitsen vastapainoksi yksinoloa kun sosiaalinen akku on imetty tyhjiin. Myös kroppa kaipaa palautumista kun työ ei aina ole hirveän ergonomista; sinne tänne säntäilyä ja ruokataukoa ei välttämättä ehdi pitää tai alas istua. Kun on koko päivän ollut jaloillaan niin keho kaipaan lepoa. Jooga tai joku muu rauhallinen liikunta on hyvää palautumiseen, samoin hieronta.

Kehtaatkin brassailla 😀 Sullahan on just ihannetilanne. Toista se on kolmen lapsen äidillä, joista kaikki vielä asuu kotona ja on harrastuksia mihin viedä ym. Kyllä kuule tulee palautuminen tarpeeseen.

Palautuminen tarkoittaa huilaamista. Kaikilla ihmisillä ei ole sellaista mahdollisuutta. Että ihmettele vain rauhassa.

Jos ei ole robotti, on ihan luonnollista väsyä työstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo ei palaudu edes kesälomalla. Jäi vanhasta ammatista pelot päälle joten nykyään tarvitsee ennen töitä rauhoittumiseen paljon aikaa eli vkl vapaa menee palautumiseen aina. Meiltä jää nyt elämä elämältä.

Mitä se palautuminen käytännössä siis on? Istuu yksin pimeessä huoneessa vai mitä?

Eri, mutta mulle kaikkea missä ei tarvi ajatella mitään eikä ratkaista ongelmia, eikä keskittyä. Mulla on ADHD-tyyppistä taipumusta vaikkei diagnoosia olekaan ja työni on erittäin keskittymistä vaativaa. Pystyn pakottamaan itseni siihen työpäivän, mutta se kuormitttaa henkisesti ihan valtavasti. Kun on oikein paha kuormitus, tosiaan on pakko istua pimeässä huoneessa hiljaisuudessa. Kun on vähän vähemmän paha, voin tehdä jotain mikä ei vaadi ajattelua kuten kotitöitä, puutarhahommia, kävellä luonnossa, tehdä käsitöitä tai katsoa aivottomia realitysarjoja.

Sun elämä lienee muutenkin levollista? Elämäntilanteesi kuulostaa siltä, että omaa aikaa on riittämiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys AP:lle, minkä ikäinen olet ja onko sulla lapsia, puolisoa? Kauanko olet tehnyt työtäsi?

52v, it-alalla 25 vuotta, lapset aikuisia, puoliso on. Ylitöitä teen äärimmäisen harvoin, en ole esimiesasemassa, enkä ole halunnut ottaa projektien vetämistä. Vaativaa asiantuntijatyötä teen.

Miten muuten lapset ja puoliso vaikuttaisi työstä palautumiseen?

Ap

Sä olet sitten sillä lailla onnekas, että kykysi ja taipumuksesi sopivat hyvin työhösi. Olen itse samalla alalla, mutta mulla ei valitettavasti sovi. Keskittymiskyky on hyvin heikko ja looginen ajattelu ei ole vahvuuksiani. Joten täytyy koko työpäivä pinnistellä ja ponnistella kovasti, että pärjää. Kyllä se väsyttää aika loppuun, jatkuva sisäinen taistelu 8 h. 

Itse en voisi edes harkita puolisoa, saati lapsia, kun on tämä työ, en kestäisi ketään ihmistä silmissäni työpäivän jälkeen. Täytyy saada vaan olla, täysi hiljaisuus ja ilman ettei kukaan vaadi reagoimaan mihinkään.

Fyysinen työ ja 8 tuntia jalkojen päällä itsessään tekee sen, että on pakko saada levätä kunnolla töiden jälkeen. Työpaikka on kiireinen lounasravintola, missä palvelet asiakkaita hälyisässä ympäristössä, valmistat ruokaa, täytät buffaa ja välillä kannat painavia astiapinoja tiskiin ja takaisin.

Askeleita kertyy takuuvarmasti lähemmäs 20 000, ellei enemmän.

Voi tulla koittaa niin kysyn sulta sitten tuon saman kysymyksen, että mitä se semmoinen palautuminen on? 😀