Muut aikuisiällä ADHD-diagnoosin saaneet: oletteko kyseenalaistaneet diagnoosinne myöhemmin?

Mulle on tullut tk-lääkärinä vastaan useampia potilaita, jotka on halunneet että aiempi psyk diagnoosi arvioidaan uudelleen, ainakin yhden ADHD:n muistan ja parikin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Kaikilla toi ongelma, että miettineet itse oireilleen selitykseksi ko. diagnoosia ja vastanneet sen mukaan kyselyihin, helppoahan se on jos yhtään on oireista lukenut. Psyk diagnooseissa ongelmallista tuo.

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Ad(h)d altistaa masennukselle sekä esim riippuvaisuuksille. Mitä tarkoitat tuolla ettei masennus-diagnoosista pääse eroon? Nuoret varsinkin saattavat kärsiä masennuksesta, mutta se voi helpottaa iän myötä. Joku vanha merkintä kannassa ei pitäisi tarkoittaa mitään pysyvää tilaa.

Olen eläkkeellä mt diagnoosilla vaikka olen oikeasti autisminkirjolla. Käyn jossain vaiheessa hakemassa oikeat diagnoosit. Samahan se tietysti eläkkeellä on mikä sen työkyvyttömyyden aiheuttaa. Mutta tulevaisuuden turvaksi täytyy hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Ad(h)d altistaa masennukselle sekä esim riippuvaisuuksille. Mitä tarkoitat tuolla ettei masennus-diagnoosista pääse eroon? Nuoret varsinkin saattavat kärsiä masennuksesta, mutta se voi helpottaa iän myötä. Joku vanha merkintä kannassa ei pitäisi tarkoittaa mitään pysyvää tilaa.

Hoitamaton ADHD altistaa, jos ADHD: ta hoidetaan lääkityksellä ja arjen saa parempaan hallintaan, voi masennuskin hellittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Ad(h)d altistaa masennukselle sekä esim riippuvaisuuksille. Mitä tarkoitat tuolla ettei masennus-diagnoosista pääse eroon? Nuoret varsinkin saattavat kärsiä masennuksesta, mutta se voi helpottaa iän myötä. Joku vanha merkintä kannassa ei pitäisi tarkoittaa mitään pysyvää tilaa.

Hoitamaton ADHD altistaa, jos ADHD: ta hoidetaan lääkityksellä ja arjen saa parempaan hallintaan, voi masennuskin hellittää.

Totta. Ehkä tämä onkin pohjimmiltaan se syy miksi kyseenalaistan diagnoosia. En koe lääkityksen myötä oloani masentuneeksi, mutta taustalla saattaa olla muita käsittelemättömiä ongelmia jotka hankaloittavat elämää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Ad(h)d altistaa masennukselle sekä esim riippuvaisuuksille. Mitä tarkoitat tuolla ettei masennus-diagnoosista pääse eroon? Nuoret varsinkin saattavat kärsiä masennuksesta, mutta se voi helpottaa iän myötä. Joku vanha merkintä kannassa ei pitäisi tarkoittaa mitään pysyvää tilaa.

Se nostellaan sieltä aina uudelleen esiin. Minkä tahansa vaivan takia menee lääkäriin, niin lääkäri kaivaa jostain että sullahan oli tämä masennus, niin kaikki johtuu siitä. Nuorena pistettiin psykologille ja se sen diagnosoi, kun oli testeissä ongelmia toiminnanohjauksessa ja muistissa. Selvä masennus kuulemma.

En todellakaan. Vaikea Autismi + ADHD ja niiden kautta tulleet traumaattiset lapsuuden kokemukset ovat kaikkien mielenterveysongelmieni juurisyy. Mulla diagnosoitiin myös yksi persoonallisuushäiriökin samoissa nepsy-tutkimuksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Ad(h)d altistaa masennukselle sekä esim riippuvaisuuksille. Mitä tarkoitat tuolla ettei masennus-diagnoosista pääse eroon? Nuoret varsinkin saattavat kärsiä masennuksesta, mutta se voi helpottaa iän myötä. Joku vanha merkintä kannassa ei pitäisi tarkoittaa mitään pysyvää tilaa.

Se nostellaan sieltä aina uudelleen esiin. Minkä tahansa vaivan takia menee lääkäriin, niin lääkäri kaivaa jostain että sullahan oli tämä masennus, niin kaikki johtuu siitä. Nuorena pistettiin psykologille ja se sen diagnosoi, kun oli testeissä ongelmia toiminnanohjauksessa ja muistissa. Selvä masennus kuulemma.

Aa, no tuo on kyllä totta. Mutta yksityisellä puolella otetaan onneksi vakavammin mitä julkisella, toki hintavampaa on.

Ah noita ihania muotidiagnooseja, jotka antavat vastuuvapauden kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Ah noita ihania muotidiagnooseja, jotka antavat vastuuvapauden kaikesta.

Tiedostan etää kyseessä on "muotidiagnoosi", mutta mulla on ollut oireita lapsuudesta asti, mikä on kriteeri diagnoosin saamiseksi. Olen aina tiedostanut olevani muista poikkeava, mutta en halunnut myöntää asiaa itselleni. Vasta myöhemmin tajusin että myöntämällä asian olisin ehkä päässyt paljon vähemmällä. Mitä tarkoitat vastuuvapaudella? En ole kertonut kenellekkään diagnoosista saati lääkityksen aloittamisesta. Haluan vain olla normaalimpi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla taitaa olla niin päin,  että mulla on oikeasti ADD, mutta se on diagnosoitu virheellisesti masennukseksi eikä siitä diagnoosista eroon pääse. Läheiset ei oo mieltäneet missään vaiheessa mua masentuneeksi, mutta ADD:tä ovat esittäneet jo nuorena. Paska homma, kun mitään fyysisiä sairauksiakaan ei hoideta, kun on muka se masennus. Koko elämä kusee, kun keskittymistä ei ole mihinkään ja fyysinen terveyskin on tosi huonolla tolalla. 

Ad(h)d altistaa masennukselle sekä esim riippuvaisuuksille. Mitä tarkoitat tuolla ettei masennus-diagnoosista pääse eroon? Nuoret varsinkin saattavat kärsiä masennuksesta, mutta se voi helpottaa iän myötä. Joku vanha merkintä kannassa ei pitäisi tarkoittaa mitään pysyvää tilaa.

Se nostellaan sieltä aina uudelleen esiin. Minkä tahansa vaivan takia menee lääkäriin, niin lääkäri kaivaa jostain että sullahan oli tämä masennus, niin kaikki johtuu siitä. Nuorena pistettiin psykologille ja se sen diagnosoi, kun oli testeissä ongelmia toiminnanohjauksessa ja muistissa. Selvä masennus kuulemma.

Aa, no tuo on kyllä totta. Mutta yksityisellä puolella otetaan onneksi vakavammin mitä julkisella, toki hintavampaa on.

Joo, ei oo varaam kun ei saa vakuutusta kun on se masennusdiagnoosi.

Siinä vaiheessa, kun olin saanut ml. lääkehoidon ansiosta elämänhallinnan kuntoon ja arki alkoi sitten vuosikymmenen tuomaan jotain konkreettista tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunteita elämääni niin epäilin add-diagnoosiani. Jätin lääkkeet lomalla pois ja en ottanut niitä sen jälkeen käyttöön.

Kaikki se saamattomuus, töiden kesken jääminen ja hallitsemattomuus palasi elämääni, jonka vuoksi koin taas itseni ikuiseksi alisuorittajaksi.

Tilanne korjaantui hyvin pian lääkityksen uudelleen aloittamisen jälkeen. Tämä vahvisti itselleni sen, että diagnoosini on oikea ja hyödyn lääkityksestä.