Kumpi on järkevämpää, hyväksyä itsensä (bmi29) ja yrittää keskittyä siihen ettei liho enempää
Vai yrittää sadannen kerran elämäntapamuutosta?
Takana painon jojoilua 26 vuotta, siis teinistä saakka.
Viimeiset 20 vuotta olen yrittänyt elämäntapamuutoksia, ja 6 kertaa olenkin onnistunut muuttamaan elämäntapani pariksi vuodeksi, ja tällöin paino on tänä aikana laskenutkin hitaaasti tarvittavat n. 15 kg.
Mutta monesta syystä (ruokariippuvuus, ajoittainen tunnesyöminen) elämäntapamuutokset eivät ole jääneetkään pysyviksi vaan olen sitten lipsunut takaisin entiseen, ja lihonut kilot aina takaisin.
Oletettavasti myös se elämäntaparemontteihin oleellisesti liittyvä toive laihtumisesta aiheuttaa mulla sen, että syön liikaa, enkä tiedä mitä tälle tekisin.
Eli koska aina kun ajattelen että nyt syön terveellisesti (eli 5 x päivässä, paljon kasviksia, proteiinia, hyviä hiilihydraatteja, sallin myös satunnaiset herkut, ja kokonaiskalorit pyörivät 1800-2000/pv kieppeillä, eli ei mikään kitukuuri vaan elämäntapamuutos -tai sen yritys!) niin siitä huolimatta ruoka ja syöminen pyörii ajatuksissani ihan JATKUVASTI.
Sitten taas kun en ajattele että pitäisi laihtua, enkä yritä elämäntapamuutosta, ajattelen itseasiassa ruokaa paljon vähemmän, joka on henkisesti paljon parempi, mutta toki syön sitten myös sen verran enemmän ettei paino laske yhtään mihinkään. (arvioisin syöväni noin 2200-3000 kcal/pv silloin kun en mieti syömisiäni)
Tuolla elämäntaparemonttien 1800-2000 kalorilla painoni siis laskee, hyyyyvin hitaasti, mutta laskee kuitenkin. Mutta siis hintana on jatkuva, pakonomainen ruoan ja syömisten ajattelu, joka on psyykkisesti tosi raskasta ja 6 kertaa johtanut siis siihen, että parin vuoden sinnittelyn jälkeen en vaan enää jaksa sitä ruoan jatkuvaa mielessä pyörimistä, ja sitten ns. lipsun takaisin entiseen ja lihon kilot takaisin.
Okei, näin kirjotettuna itseasiassa tajuan itsekin, että ei mun kannata enää yrittää elämäntaparemonttia laihtumistoivossa. Ehkä yritän varovasti parantaa elämäntapojani, mutta pointtina lienee oltava vain se, ettei paino enää nouse, laihtumistoiveet sabotoivat muuten taas koko homman kirjaimellisesti läskiksi.
Mutta kiitos jos luit :D
Kommentit (24)
Ole hyvä kun luin. Jäin miettimään, että näetköhän tilanteen vähän liian mustavalkoisena, niin kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa. Mitä jos yrittäisit syödä rennosti, mutta jättäisit kokonaan pois jotain sellaista joka nostaa tuota kokonaiskalorimäärää, esim. lisätyn sokerin tai mitä se nyt sinun tapauksessasi onkaan. Eli pyrkisit muuttamaan syömistapojasi pieni muutos kerrallaan, ettei se laukaisisi tuota pakkomielteistä ruuan ajattelemista.
Oletko saanut terapiaa tai muuta apua?
Sairastu syömishäiriöön niinkuin minä, paino tippunut 9kk aikana 18kg
Olen samaa mieltä tuosta mitä lopussa kirjoitit. Unohda laihtumistoiveet ja ala pikkuhiljaa tehdä pieniä muutoksia, jotka tukevat hyvinvointiasi. Tavoittele "hyvää poloa". Kun teet valintoja esim välipalan suhteen, mieti eri vaihtoehtojen kohdalla miltä susta tuntuu tämän syömisen jälkeen. Valitse sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ole hyvä kun luin. Jäin miettimään, että näetköhän tilanteen vähän liian mustavalkoisena, niin kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa. Mitä jos yrittäisit syödä rennosti, mutta jättäisit kokonaan pois jotain sellaista joka nostaa tuota kokonaiskalorimäärää, esim. lisätyn sokerin tai mitä se nyt sinun tapauksessasi onkaan. Eli pyrkisit muuttamaan syömistapojasi pieni muutos kerrallaan, ettei se laukaisisi tuota pakkomielteistä ruuan ajattelemista.
Oletko saanut terapiaa tai muuta apua?
Näin minä olen tehnytkin. Ja kyllä olen saanut apua, syömishäiriöisten/ruokariippuvaisten verkkokurssilla/terapiassa olin viimeksi vuosi sitten.
Elämäntaparemonttia yrittäessä syöminen on ollut rentoa, niin rentoa kuin voi (1800-2000 kcal/pv, satunnaisten herkkujenkin salliminen, mikään ei ole ollut kokonaan kiellettyä, koska se taas laukaisee pakonomaisen himon tähän kiellettyyn asiaan, tästä ovat ravitsemusalan asiantuntijatkin varoitelleet)
Eli en tod ole yrittänyt elämäntaparemonttejani hampaat irvessä kitukuureilla. Niitä yritin teininä, ja viisastuin.
Ap
Puuttuuko sulta intohimo elämästä. Ruoka on huono intohomon kohde. Voi kuulostaa hullulta mutta hanki joku hyvätapainen intohimo. Taiteet . Sieltä löytyy vaikka mitä.
Ainakin kannattaa lopettaa kaloreiden laskeminen ja miettiminen noin pakonomaisesti. Ainakin aloituksesta tulee vähän sellainen kuva, että homma on mennyt jo sen suhteen vähän yli. Kannattaa esim. googlettaa intuitiivinen syöminen ja yrittää parantaa suhdettaan ruokaan.
Minkä verran liikut? Mistä liikunnasta nautit? Mistä ylipäätään nautit elämässä?
5 kertaa päivässä syöminen, hiilihydraatit ja "herkuttelu" nimenomaan pitävät huolen siitä, että ruoka ja syöminen pyörivät koko ajan päässä ja mielitekoja tulee jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
5 kertaa päivässä syöminen, hiilihydraatit ja "herkuttelu" nimenomaan pitävät huolen siitä, että ruoka ja syöminen pyörivät koko ajan päässä ja mielitekoja tulee jatkuvasti.
Vähärasvainen, korkeahiilarinen ruokavalio on tosiaan pahin mahdollinen ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
5 kertaa päivässä syöminen, hiilihydraatit ja "herkuttelu" nimenomaan pitävät huolen siitä, että ruoka ja syöminen pyörivät koko ajan päässä ja mielitekoja tulee jatkuvasti.
Pitää myös huolen siitä, ettei keho koskaan polta varastorasvaa, koska milloin siihen olisi edes tarve?
Mä laihdutin alle vuodessa 45 kiloa, en nähnyt nälkää enkä kertaakaan ole laskenut kaloreita syömästäni ruoasta. Pätkäpaasto ja sokerista täysluopuminen, avot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5 kertaa päivässä syöminen, hiilihydraatit ja "herkuttelu" nimenomaan pitävät huolen siitä, että ruoka ja syöminen pyörivät koko ajan päässä ja mielitekoja tulee jatkuvasti.
Vähärasvainen, korkeahiilarinen ruokavalio on tosiaan pahin mahdollinen ihmiselle.
Aamen. Monet tutut ihmettelevät, kun olen vaihtanut kaiken täysrasvaisiin tuotteisiin ja silti laihdun.
Älkää nyt vetäkö omia vääriä johtopäätöksiä.
En syö mitään kevyttuotteita, ruokavalioni ei siis ole ollut erityisen vähärasvainen näillä elämäntaparemonteillakaan.
Pääasiassa kasviksia ja proteiinia, ja sitten hyviä(!!) hiilihydraatteja. Ja satunnaisesti herkkuja. Niin kirjoitin.
Olen kyllä kokeillut myös esim. karppaamista ja pätkäpaastoa, mutta minun tapauksessa eivät tuoneet apua, siis yhtään sen pysyvämpää kuin nämä muutkaan elämäntaparemontit.
Ap
Samalla energialla laihdutat kuin koitat hillitä painonnousuasi.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt vetäkö omia vääriä johtopäätöksiä.
En syö mitään kevyttuotteita, ruokavalioni ei siis ole ollut erityisen vähärasvainen näillä elämäntaparemonteillakaan.
Pääasiassa kasviksia ja proteiinia, ja sitten hyviä(!!) hiilihydraatteja. Ja satunnaisesti herkkuja. Niin kirjoitin.
Olen kyllä kokeillut myös esim. karppaamista ja pätkäpaastoa, mutta minun tapauksessa eivät tuoneet apua, siis yhtään sen pysyvämpää kuin nämä muutkaan elämäntaparemontit.
Ap
Ei ole mitään hyviä hiilihydraatteja. Hiilihydraatit aiheuttavat kehossa samanlaisen reaktion, olivat ne sitten peräisin karkista, täysjyväviljasta tai hedelmistä: ne kaikki muuttuvat lopulta glukoosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt vetäkö omia vääriä johtopäätöksiä.
En syö mitään kevyttuotteita, ruokavalioni ei siis ole ollut erityisen vähärasvainen näillä elämäntaparemonteillakaan.
Pääasiassa kasviksia ja proteiinia, ja sitten hyviä(!!) hiilihydraatteja. Ja satunnaisesti herkkuja. Niin kirjoitin.
Olen kyllä kokeillut myös esim. karppaamista ja pätkäpaastoa, mutta minun tapauksessa eivät tuoneet apua, siis yhtään sen pysyvämpää kuin nämä muutkaan elämäntaparemontit.
Ap
Ei ole mitään hyviä hiilihydraatteja. Hiilihydraatit aiheuttavat kehossa samanlaisen reaktion, olivat ne sitten peräisin karkista, täysjyväviljasta tai hedelmistä: ne kaikki muuttuvat lopulta glukoosiksi.
Suosittelen kaikille karppaajille the Longevity Diet -kirjaa, jonka on kirjoittanut Valter Longo. Hän on tutkinut pitkäikäisyyden salaisuuksia yliopistossa, joten hänellä on vähän paremmat lähtökohdat antaa ravitsemusneuvoja kuin jollain journalisteilla, peruslääkäreillä tai vauvapalstan anonyymeillä karppihulluilla. Hän ei suosittele kenenkään seuraavan vähähiilarista dieettiä. Kannattaa lukea se kirja, koska se avasi kyllä omat silmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt vetäkö omia vääriä johtopäätöksiä.
En syö mitään kevyttuotteita, ruokavalioni ei siis ole ollut erityisen vähärasvainen näillä elämäntaparemonteillakaan.
Pääasiassa kasviksia ja proteiinia, ja sitten hyviä(!!) hiilihydraatteja. Ja satunnaisesti herkkuja. Niin kirjoitin.
Olen kyllä kokeillut myös esim. karppaamista ja pätkäpaastoa, mutta minun tapauksessa eivät tuoneet apua, siis yhtään sen pysyvämpää kuin nämä muutkaan elämäntaparemontit.
Ap
Ei ole mitään hyviä hiilihydraatteja. Hiilihydraatit aiheuttavat kehossa samanlaisen reaktion, olivat ne sitten peräisin karkista, täysjyväviljasta tai hedelmistä: ne kaikki muuttuvat lopulta glukoosiksi.
Suosittelen kaikille karppaajille the Longevity Diet -kirjaa, jonka on kirjoittanut Valter Longo. Hän on tutkinut pitkäikäisyyden salaisuuksia yliopistossa, joten hänellä on vähän paremmat lähtökohdat antaa ravitsemusneuvoja kuin jollain journalisteilla, peruslääkäreillä tai vauvapalstan anonyymeillä karppihulluilla. Hän ei suosittele kenenkään seuraavan vähähiilarista dieettiä. Kannattaa lukea se kirja, koska se avasi kyllä omat silmät.
Seuraan jo useita erikoislääkäreitä, ravitsemusterapeutteja, professoreita ja pitkäikäisyystutkijoita, jotka liputtavat vähähiilarisen tai jopa carnivoren puolesta. Tutkimukset, omat tulokset ja hyvä olo tukevat heidän opetuksiaan.
Hyväksy tilanne ja estä lihominen lisää. Tuo jatkuva stressaaminen ei ole hyvä asia.
Hyväksy tilanne ja yritä vaan syödä kohtuu terveellisesti, miettimättä painoa. Sinun BMI:si ei kuitenkaan ole vakava terveysriski, eikä vielä ulkonäöllisestikään mitään minkä kanssa ei voisi vaatteet sopivasti valiten näyttää ihan hyvältä.
Itsehän tein toisin, ja kun olin noissa BMI:ssä, päätin että haluan parikymppisen minän 50 kilon painoon. Ei kun Cambridgelle ja painot pikavauhtia alas. Joo, tavoitin 50 kg. Samalla mulle puhkesi ahmintahäiriö. Kelataan 15 vuotta ja nyt painan 120 kg ja en pääse edes lihavuusleikkaukseen, koska on se ahmintahäiriö. Laihduttaminen pahentaa sitä joten en saa oikein laihduttaa, toisaalta tämä paino toisin kuin sinun on jo vakava terveysriski. Uskon, että lisäät riskiä päätyä jopa johonkin tällaiseen kuin minä, jos yrität kovasti laihduttaa.
Ala rakastaa itseäsi. Kun rakastat itseäsi, et halua syödä mitään pas**"" enää, vaan haluat itsellesi terveellistä ruokaa. Käy kävelyllä päivittäin ja tee kehonpainojumppaa kotona. Venyttele iltaisin. Tee lempijuttuja ja hemmottele itseäsi musiikilla, kosmetiikalla jne.
Syö kasvisruokaa ja syö riittävästi. Muutaman tunnin välein. Älä osta roskaruokaa enää.
Juo yrttiteetä, vettä, vihreää ja valkoista teetä. Ei alkoholia jne.
Iän myötä paino nousee kaikilla jos elintavat pysyy samanlaisina eli pakko on hieman lisätä liikuntaa jos ei halua ruuasta tinkiä. Raskasta treeniä 3 kertaa viikossa niin saat aika huolettomasti syödä.