Lue keskustelun säännöt.
Sydämen oireilua vai jotain muuta? Lääkäreitä paikalla?
14.09.2022 |
Minulla on ollut nyt vähän stressiä mutta olen yrittänyt vain rauhoitella itseäni ja puhua lempeämmin, että kaikki järjestyy kyllä.
Yritän parantaa elämäntapoja eli syödä terveellisesti, nukkua hyvin ja myöskin alkoholinkäytön lopettaminen. Join lähinnä viikonloppuisin.
Tiedän, että verenpaineeni ovat korkeat. Olleet kai jo pitkään. Viime vuonna ainakin tähän aikaan ne olivat luokkaa 160/110, joskus alemmat joskus korkeammat. Lääkäri tästä ollut tietoinen ja koska olen nuori sekä stressiä ollut, ei määrännyt lääkettä, sillä verenpaineen alentuminen varmasti hoituu itsestään kun stressi vähenee.
No joo, ehkä se on pitänyt paikkaansa. Viimeksi kun mittasin pari kk taaksepäin niin verenpaine olikin 130/90 eli jo paljon parempi.
Kerran kuitenkin kävi niin, ettei mittari edes suostunut ottamaan paineita kun taas kaverilla suostui. Menin myös todella heikkoon kuntoon ihan minuuteissa, heikotti ja lähes pyörryin. Sydän hakkasi lujaa ja ajattelin, että nytkö se on menoa. Yhden kerran sen kohtauksen aikana sain otettua paineen ja se oli 180/110 ja sen jälkeen huusi erroria kun yritin seurata tilannetta. Otin primaspameja ja lähdin terveyskeskukseen.
Saivat paineen se oli 140/95. Sitten seuraavalla viikolla ekg, oli normaali ja tuo "kohtaus" jäi mysteeriksi.
Nyt tässä olen huomannu oireilua. Minulla on välillä todella etova olo, päätä vähän särkee ja olen todella väsynyt. Väsyn hyvin helposti.
Rintakehän alueella on outoa kipuilua. Se on sellaista painavaa ja epämääräistä, juuri esim eilen illalla levossa. Säteilee myös keskelle yläselkää. Myös hikoilen aika paljon, yksi päivä ihmettelin miksi kädet ovat niin hikiset vaikka ei ollut kuuma. Minulla on vilunväristyksiä mutta hikoilen.
Olen miettinyt, että tuskin on mitään muuta kuin stressiä. Silti ihmettelen välillä, että onko sydämessä jotain. Nämä ovat ohimenevä tuntemuksia mutta etenkin viime päivinä ollut läsnä tuo pahoinvointi ja kipu rintakehällä/selän puolella.
Ehkä lihasjumia? Ehkä ei.
Kommentit (8)
Ihan vaan stressiltä kuulostaa. Ja se pahenee, jos vielä muun stressiin päälle stressaat noista oireista. Käy lääkärissä, jos tunnet tarvetta, mutta jos mitään huolestuttavaa ei löydy, sen jälkeen jatkossa aina kun tulee oireita toteat sisäisesti itsellesi vain että tämä on tätä stressiä, ei ole vaarallista, ja menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ottanut koronarokotteita? Alkoiko oireet niiden jälkeen vai niitä ennen jo vuosia ennen?
Niin, olenkin painanut tämän vain stressin piikkiin. Enkä tätä mitenkään panikoi, ihmettelen vain välillä ja sitten suljen silmäni koko asialta.
En edes ymmärrä miksi koko ajan stressaan. Olen ihan eksyksissä vaikka kaikki on periaatteessa ihan ok. Luulen, että tämä on traumaperäistä, sillä olin huonossa suhteessa, jossa oli kaikenlaista epämääräistä ja inhottavaa. Se oli huono suhde ja päässyt jo pois, turvaan.
Stressaan lähinnä sitä, että olenko tarpeeksi hyvä ja riittävä. Kaikki uudet työkuviot ja muutenkin uudenlainen elämä on vähän sellaista, että pohdin kovasti selviänkö.
Kuitenkin tiedän selviäväni, en siis ymmärrä miksi otan kaiken niin raskaasti. Olen liian varovainen ja tavallaan eristäytynyt muista ihmisistä. Työrooli kunnossa mutta omassa elämässäni olen aika pelokas, sisäisesti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin, olenkin painanut tämän vain stressin piikkiin. Enkä tätä mitenkään panikoi, ihmettelen vain välillä ja sitten suljen silmäni koko asialta.
En edes ymmärrä miksi koko ajan stressaan. Olen ihan eksyksissä vaikka kaikki on periaatteessa ihan ok. Luulen, että tämä on traumaperäistä, sillä olin huonossa suhteessa, jossa oli kaikenlaista epämääräistä ja inhottavaa. Se oli huono suhde ja päässyt jo pois, turvaan.
Stressaan lähinnä sitä, että olenko tarpeeksi hyvä ja riittävä. Kaikki uudet työkuviot ja muutenkin uudenlainen elämä on vähän sellaista, että pohdin kovasti selviänkö.
Kuitenkin tiedän selviäväni, en siis ymmärrä miksi otan kaiken niin raskaasti. Olen liian varovainen ja tavallaan eristäytynyt muista ihmisistä. Työrooli kunnossa mutta omassa elämässäni olen aika pelokas, sisäisesti.
Ap
Olisiko sulla mahdollisuutta mennä terapiaan, voisi auttaa eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, olenkin painanut tämän vain stressin piikkiin. Enkä tätä mitenkään panikoi, ihmettelen vain välillä ja sitten suljen silmäni koko asialta.
En edes ymmärrä miksi koko ajan stressaan. Olen ihan eksyksissä vaikka kaikki on periaatteessa ihan ok. Luulen, että tämä on traumaperäistä, sillä olin huonossa suhteessa, jossa oli kaikenlaista epämääräistä ja inhottavaa. Se oli huono suhde ja päässyt jo pois, turvaan.
Stressaan lähinnä sitä, että olenko tarpeeksi hyvä ja riittävä. Kaikki uudet työkuviot ja muutenkin uudenlainen elämä on vähän sellaista, että pohdin kovasti selviänkö.
Kuitenkin tiedän selviäväni, en siis ymmärrä miksi otan kaiken niin raskaasti. Olen liian varovainen ja tavallaan eristäytynyt muista ihmisistä. Työrooli kunnossa mutta omassa elämässäni olen aika pelokas, sisäisesti.
ApOlisiko sulla mahdollisuutta mennä terapiaan, voisi auttaa eteenpäin?
Odottelen psykiatrille pääsyä, jotta saisin B-lausunnon. Olen ollut jo viime keväästä jonossa. Vuoden loppuun mennessä saan kuulemma ajan.
Terapiasta olen haaveillut jo vuosikausia eräiden asioiden vuoksi. Ehkä siitä olisi hyötyä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on saanut koronarokotteista haittavaikutuksia. Oireet johtuu niistä.
Tutkituta sydän, sillähän se selviää.
Kuulostaa pitkittyneeltä stressiltä ja paniikkioireilulta. Ne pelkästään pitävät verenpainetta koholla. Onko sulla verenpainemittari kotona? Tee parin viikon seuranta aamuin illoin. Sillähän se selviää, että onko verenpaine jatkuvasti koholla.