Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pakkotyölaki

Vierailija
12.09.2022 |

Pakkotyölaissa ei ole säädetty sotehenkilöstön perusoikeusrajoitusten edellyttämistä riittävistä oikeusturvajärjestelyistä lainkaan. Jo valmiuslain aikana vuonna 2020 työnantajapuolen väärinkäytökset olivat huomattavia.

Tehyn ja SuPerin ilmoittamat työtaistelu-uhat ovat tarkkaan rajattuja ja kohdistuvat hyvin vähäiseen määrään hoitajia. Yksittäisten lakkojen piirissä on muutamasta kymmenestä enintään 200 hoitajaan. Pakkotyölaki koskee n. 180.000 työntekijää, mukaanlukien sosiaalialan.

Säännöksessä ei avata, kuka ja milloin arvioi, onko kyse tilanteesta, jossa henki uhkaa vaarantua tai asiakkaiden tai potilaiden terveys tai välttämätön huolenpito uhkaa vakavasti vaarantua.

Säännöksessä ei ole määritelmää sen varmentamiseksi, että kyseessä on henkilökunnan riittämättömyys, joka on nimenomaan työtaistelun aiheuttama eikä jatkuvan, kroonisen työvoimapulan aiheuttama jokapäiväinen vajaamiehitys ja siitä johtuva henkeä uhkaava, potilasturvallisuuden vaarantumistilanne.

Lakiesityksestä ei käy ilmi se, mikä on henkilöstön määrä välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi. Tämä mahdollistaa mielivaltaiset tulkinnat.

Työntekijäjärjestöillä ei ole määräysvaltaa jäseniinsä, eikä siten myöskään mahdollisuutta velvoittaa heitä suojelutyöhön. Työnantajat eivät ole maksaneet vieläkään hoitajille korvauksia kevään suojelutyöstä.

Laki sisällään lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät. Lailla ei siis ole tarkoitus turvata välttämätöntä hoitoa.

Laista puuttuu säännökset työntekijöiden oikeussuojakeinoista, mikäli määräys tehdään lakia vastaamattomasti. Myöskään työnantajalle ei ole säädetty mitään sanktiota taikka sen edustajalle rangaistusvastuuta, vaikka se tekisi lakiin perustumattoman esityksen Aville.

7 pykälässä annetaan käytännössä työnantajalle oikeus teettää työtä vuorokauden ympäri ilman työntekijän suostumusta.

Laissa ei ole määritelty uhkasakkojen määrää vaan avi voi vetää ne täysin hatusta. Vertailun vuoksi työehtosopimuslaissa on määritelty hyvityssakon määrä laittomasta työtaistelusta.

Laissa ei ole myöskään määritelty lainkaan korvauksia pakkotyöstä.

Laki ei täytä lainsäädäntöön kuuluvaa
välttämättömyysedellytystä.

Sellainen vekkuli pikkulaki. Mun suosikki on toi "työnantaja voi pakottaa ihmiset töihin 24/7". Mikä on sun suosikki?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
12.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainiin, määrätäänhän lailla myös se, että jatkossa työntekijät ovat vastuussa riittävästä henkilöstömäärästä eikä työnantaja.

Työntekijöillä ei kuitenkaan ole oikeutta palkata töihin ketään eikä direktio-oikeutta.

Ihan jees!

Vierailija
2/2 |
12.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuonna 2022 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 343 miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 hoitajan luvat oli 110722 ihmisellä.

Jos heille jokaiselle annettaisiin pyydetty 490e korotus peruspalkkaan, se maksaisi 650 miljoonaa vuodessa.

Puolet kehitysyhteistyön määrärahasta.

Tanskassa hoitajilla on tonnin korkeempi palkka kuin Suomessa. Pistää miettimään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla