Kävin tapaamassa sinkkuna asuvaa veljeni ja tuli surullinen olo.
Olen yhdessä sisarusten kanssa yrittäneet monesti puhua hänelle, että hänen täytyisi noudattaa terveitä elämäntapoja ja ruveta syömään terveellisesti tai muuten hän ei elä pitkään, mutta hän aina suuttuu hirveästi ja käskee meidän pitää huolta vain omista asioistamme. Kuitenkin ajattelemme vain hänen parastaan, koska olemme oikeasti huolissamme hänestä. Hän on heikkolahjainen tai miten nykyään sanotaan, että ihmisellä on laaja-alaiset oppimisvaikeudet, minkä lisäksi hänellä on ADHD ja mielenterveysongelmia. Jälleen kerran hänen luonaan oli monia tyhjiä pakastepizzalaatikoita, tyhjiä energiajuomatölkkejä, limsapulloja, tyhjiä keksipaketteja jne. Jääkaapissa oli suklaavanukasta, pullaa, useita suklaalevyjä, energiajuomatölkkejä eikä mitään oikeaa ruokaa kuten kasviksia, hedelmiä, leipää jne. Veli
Kommentit (9)
Hankala tilanne. Vaikea auttaa jos ei halua apua. Kuulostaa omalta veljeltäni. Elämänhallinta oli mennyttä jos sitä koskaan oli ollutkaan. Valitettavasti hän menehtyi alta viiskymppisenä.
Ensimmäisenä kannattaa viedä hänelle tuliaisksi kananmunia pari isoa lootallista ja pähkinöitä = parantavat aivotoimintaa. Sitten joku self help -kirja ja pitäisikö hänet saada innostumaan opinnoista tai työharjoittelusta?
Minkä ikäinen hän on, voisiko hän kuulua etsivän nuorisotyön piiriin?
Se on jo menetetty tapaus, mutta mitä väliä?
Onko tämä se sama joka on sängyn oma?
Häntä tuskin kiinnostaa elää pitkään noiden vaikeuksiensa kanssa.
Antakaa toisen olla. Muistaa ainaskin miksei ota naista.
Nuorempana kun itselläni oli elämä "vähän" hukassa niin siskoni kiikutti minulle usein hyvää ja terveellistä ruokaa koska oli aina olevinaan tehnyt liikaa eikä halunnut että menee pilalle.
Myöhemmin minä vasta älysin että se vaan halusi auttaa minkä pystyi eikä vaan kehdannut suoraan sanoa, pelkäsi varmaan myös että suuttuisin.
Olen kiittänyt häntä siitä aina kun tulee mieleen.
ok